Yöt täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Asiakastarina

Yöt täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Marko Patteri kertoo saaneensa rauhattomasta nukkumisestaan palautetta niin kauan kuin jaksaa muistaa. Entinen kamppailulajien ammattilainen luuli vuosia levottomien öidensä johtuvan siitä, että työt tulivat uniin. Mutta unitutkimus kertoikin aivan toista.

“Potkimista, sätkimistä, huutoa, kovaäänistä juttelua, kaikenlaista riehumista – niitä kaikkia olen saanut kuulla harrastaneeni unissani jo vuosikausien ajan. Meno on ollut välillä niin villiä, että kanssani on ollut mahdotonta nukkua samassa sängyssä.”

Marko Patteri kuvitteli vuosien ajan rauhattomien öidensä johtuvan ammattilaisurheilutaustastaan. Lukkopainin suomenmestari, raskaan sarjan ammattilaisvapaaottelija ja monien muiden kamppailulajien aktiivinen harrastaja uumoili, että myrskyisiin öihin syy löytyi omasta ammatinvalinnasta. “Ajattelin, että aktiiviurani kamppailulajien parissa vain seurasi minua uniini. Ehkä kävin unen aikana läpi kisakokemuksiani tai treenasin ihan muuten vaan.”

Käänteentekevä tyrmäys

Vuosikausien ajan levottomasti nukkunut Marko kertoo, että hänen uniongelmansa tuntuivat vain pahenevan vuosien saatossa. “Vaikka itse en öisistä edesottamuksistani ollutkaan selvillä, huomasin muuttuvani päiväaikaan koko ajan väsyneemmäksi. Saatoin nukkua pitkiä öitä tuntematta silti itseäni aamulla virkeäksi. Päivän mittaan nukahtelin käytännössä aina, jos minulla oli mahdollisuus sulkea hetkeksikään silmäni. Alkuillasta alkaen puolestaan olin aina niin väsynyt, että hereilläolo tuntui usein aivan mahdottomalta. Lisäksi läheiseni saivat huomata väsymykseni ärtyneisyytenä ja superlyhyeksi kiristyneenä pinnana. Suomeksi sanottuna, v-käyräni oli usein aika korkealla.”

Sitten Markon uniasioissa tapahtui käänne. “Eräänä aamuna naisystäväni esitteli minulle olkavarteensa yön aikana ilmaantunutta mojovaa mustelmaa. Ilmeisesti olin jälleen yöllä ollut unissani kehässä ja hän sai sitten tuntea sen seuraukset konkreettisesti nahoissaan. Naisystäväni alkoi syystäkin olla aika väsynyt yölliseen riehumiseeni. Mietimme, että vaihtoehtoja on kaksi: joko alamme nukkua eri huoneissa tai sitten on selvitettävä, mistä unenaikaiset episodini johtuvat. Päätimme valita jälkimmäisen ja varasimme minulle ajan Coronaria Uniklinikalle.”

Hieman harvinaisempia löydöksiä

Marko osallistui unitutkimukseen Tampereella toukokuussa 2019. Muutama viikko tutkimuksen jälkeen hän pääsi kuulemaan tuloksiaan lääkäri Mia Janssonin vastaanotolle. “Unirekisteriin oli tallentunut todella kattava kuva uneni kokonaislaadusta. Kävimme tutkimustulokset perusteellisesti lääkärin kanssa läpi ja se, mitä niistä paljastui, oli aika erikoista kuultavaa.”

Unitutkimus toi päivänvaloon kaksi harvinaista unihäiriötä. “Yölliseen sätkimiseen ja potkimiseen löytyi selitys erittäin vaikea-asteisesta periodisesta raajaliikehäiriöstä. Raajaliikkeitä oli keskimäärin 136,2 tunnissa ja niiden takia havahtumisia tapahtui tunnin aikana keskimäärin 32,6 kertaa. Havahtumisia tunnin aikana oli rekisterin mukaan kaiken kaikkiaan keskimäärin 44,5. Se on aika paljon, sillä normaali havahtumisten määrä on alle 10 tunnissa.”

Toinen löydöksistä oli edellistäkin harvinaisempi. “Sain kuulla kärsiväni parasomniat-unihäiriöiden ryhmään kuuluvasta REM-unen aikaisesta käyttäytymishäiriöstä, jota esiintyy 3 %:lla aikuisväestöstä. Käytännössä häiriö saa aikaan sen, että kun ihmisen lihakset ovat normaalisti REM-unen ja unennäön aikana täysin rentoina, minulla asia ei suinkaan ollut niin. Se selittää unissapuhumisen ja huutamisen, potkut ja nyrkkien heiluttelun. Olen siis tavallaan nukkuessani elänyt untani todeksi ihan konkreettisesti.”

Unirekisteri paljasti, että häiriöistä johtuen Markon uni oli kovin katkonaista. Unen pitkään rikki olleesta rakenteesta johtuen hän kärsi myös univajeesta. “Siinä missä ihminen normaalisti nukkuu suurimman osan syvästä unestaan pois jo alkuyön aikana, minulle syvän unen pätkiä riitti aina aamuun asti. Koska aivoni olivat jo kauan käyneet ylikierroksilla riittämättömän palautumisen takia, yrittivät ne epätoivoisesti kompensoida tilannetta jokaisessa mahdollisessa välissä.”

Kohti parempaa yllättävän nopeasti

Unitutkimuksen jälkeen Markon terveydentilasta selvitettiin vielä unen kannalta oleellisimpia asioita laboratoriokokeilla. “Rauta-arvoni olivat kunnossa eikä kokeissa muutenkaan löytynyt mitään poikkeavaa. Tilanteeni kokonaiskuvan selvittyä sain unihäiriöihini hoidoksi melatoniinin sekä dopamiinilääkityksen.”

Markon mukaan muutoksia päiväaikaisessa vireystilassa ja nukkumisessa alkoi näkyä yllättävän pian lääkityksen aloittamisen jälkeen. “Minulla on virtaa tällä hetkellä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Päivätorkuille en tunne enää tarvetta ja mikä parasta, iltaisinkin olen nyt useimmiten energinen siihen asti, kun on aika mennä yöunille. Koen myös, että pinnani on jälleen alkanut pidentyä ja pystyn keskittymään asioihin nyt paremmin kuin ennen. Myös nukkumisessani huomaan tapahtuneen muutoksia. Siinä missä ennen heräsin pitkienkin unien jälkeen kellonsoittoon aina väsyneenä, nyt huomaan uneni alkavan keventyä aamua kohden. Menen yleensä iltaisin nukkumaan noin yhdentoista aikoihin ja kuuden pintaan aamulla huomaan alkavani luontaisesti pikku hiljaa heräillä. Se kertonee siitä, että olen saanut riittävästi syvää unta jo alkuyöstä, aivan niin kuin kuuluukin.”

Marko kertoo, että myös ulkopuoliset havainnot vahvistavat hänen nukkumisessaan tapahtuneen muutoksen hyvään suuntaan. “Lapseni ja naisystäväni kertovat, että yöllinen huutaminen ja riehuminen ovat loppuneet oikeastaan kokonaan. Veikkaanpa, että se on heidän mielestään aika mukava juttu, ihan heidän oman nukkumisensakin kannalta.”

Koska Markolta diagnosoidut unihäiriöt olivat vaikea-asteisia ja hieman erikoisempia, seurataan niiden paranemista edelleen. “Seuraavaksi menen kontrollitutkimukseen, jossa tarkistetaan numeroiden valossa miltä tilanteeni tällä hetkellä näyttää. Lääkitystä säädetään sitten tarvittaessa niin, että toipumiseni jatkuu edelleen tähän nyt havaittuun hyvään suuntaan.”

Mitä jos olisin tiennyt tämän aiemmin?

Unitutkimuksen paljastamat asiat ovat saaneet Markon pohtimaan unen merkitystä laajemminkin.

“Nyt jälkeenpäin olen miettinyt, millaisia tuloksia olisin ammattilaisurani aikana voinut saavuttaa, jos palautumiseni olisi silloin ollut kunnossa. Monesti aktiiviset urheilijat ajattelevat, että pelkät välipäivät treeneistä ovat tarpeeksi rasituksesta palautumiseen, mutta ne eivät todellakaan riitä. Kehityksen kannalta merkittävin palautuminen tapahtuu unen aikana. Tämä pitäisi jokaisen tavoitteellisesti urheilevan ymmärtää ja nostaa laadukas uni arvoasteikollaan korkealle.”

Ammattilaisuran taakseen jättänyt Marko pyörittää tätä nykyä omaa kehonhuoltoyritystään, jonka puitteissa hän hoitaa asiakkaidensa erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. “Muistutan usein asiakkaitani siitä, että myös laadukas nukkuminen on äärimmäisen tärkeää kehonhuoltoa. Etenkin silloin, jos olotilansa tuntee usein väsyneeksi, kannattaa oman itsensä huoltaminen aloittaa unitutkimuksesta ja unen kuntoonlaitosta.”

 


Kiinnostaako oman unen laatu ja unitutkimus? Varaa aika ensikäynnille:

SIIRRY VERKKOAJANVARAUKSEEN

Tai kysy lisää:

  • Lisätietoja:

  • *= vaadittu kenttä.