Oivauni on nyt
Coronaria Uniklinikka.

Yhdeksän uskomusta unesta 1

Kuukauden teema

Yhdeksän uskomusta unesta

Uneen ja unettomuuden hoitoon liittyy paljon uskomuksia. Yhden mukaan hyvän unen salaisuus löytyy oikeanlaisesta patjasta ja tyynystä, toinen vakuuttaa, että luontaistuotteet ovat vastaus uniongelmien hoitoon. Vahvoja mielipiteitä on monia, mutta miten asioiden laita oikeasti on? Kokosimme tähän juttuun yleisimpiä uneen liittyviä uskomuksia ja kerromme mikä on totuus niiden takana.

Uskomus 1:
Uniapneaa esiintyy vain ylipainoisilla miehillä

On totta, että ylipaino on merkittävin uniapnean yksittäinen riskitekijä, ja ylipainosta aiheutuvaa uniapneaa esiintyy useimmiten juuri miehillä. Mutta tämä on vain 2/3 koko totuudesta. Noin kolmasosalla uniapneapotilaista unihäiriön syy löytyy paino-ongelmien sijaan ylähengitysteiden rakenteellisista poikkeavuuksista. Lisäksi pieni alaleuka ja siitä johtuva purenta altistavat usein uniapnealle. Rakenteellisia uniapnean riskitekijöitä esiintyy useimmiten naisilla, eikä näissä tapauksissa välttämättä havaita lainkaan muita uniapneaan perinteisesti liitettyjä metaforisia ongelmia.

Uniapnean tunnistaminen saattaa olla toisinaan hankalaa, sillä usein uniapneapotilas on omasta mielestään maailman paras nukkuja. Hän kertoo usein nukahtavansa iltaisin nopeasti ja pystyvänsä nukkumaan pitkiä yöunia. Hyvässä unessa ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään määrästä, vaan aivan yhtä tärkeää on laatu. Se, että uniapneapotilas nukahtaa illalla jo ennen kuin pää ehtii osua tyynyyn, ja nukkuu vaikka koko viikonlopun yhtä soittoa, kertookin usein siitä, että lepo on luonteeltaan niin huonolaatuista, että potilaalla on jatkuva univaje ja väsymystila päällä.

Silloin kun uniapnea johtuu ylipainosta, on sen ensisijainen hoito painonpudotus ja elämäntapojen terveellistäminen. Jos kyseessä on keskivaikea tai vaikea uniapnea, pääasiallisena hoitona käytetään ylipainehengitys-, eli CPAP-laitehoitoa. Silloin kun uniapnean takana ovat rakenteelliset tekijät, hoidetaan unihäiriötä kiskohoidolla tai toisinaan myös leikkaushoidolla.

Uskomus 2:
Uni- ja nukahtamislääkkeet ovat oiva hoito unettomuuteen

Uni- ja nukahtamislääkkeet on tarkoitettu unettomuuden tilapäiseksi helpotukseksi ja niitä voidaan käyttää lääkärin määräyksestä osana muuta hoitoa. On kuitenkin muistettava, että lääkkeet itsessään eivät unihäiriötä paranna eivätkä poista sen juurisyytä. Jos ihmisen unta tutkitaan silloin, kun hän on unilääkkeiden vaikutuksen alaisena, nähdään että hän on kemiallisessa unessa mutta unihäiriö on silti edelleen havaittavissa. On aivan inhimillistä, että silloin kun uni on ollut pitkään huonoa, uneton on epätoivoissaan valmis kokeilemaan mitä tahansa keinoja saadakseen unensa takaisin. Tällöin unilääkkeistä voikin tilapäishoitona olla apua, mutta viimeistään parin kuukauden päästä lääkityksen aloittamisesta lääkkeistä tulisi luopua ja ryhtyä korjaamaan itse ongelmaa. Unilääkkeillä uniongelma ei koskaan korjaannu, vaan sen selättämiseen on uniongelmaisen itsensäkin oltava valmis näkemään vaivaa, esimerkiksi elämäntapojaan muuttamalla.

Uskomus 3:
Univajeen voi hoitaa kuntoon nukkumalla vaikkapa viikonloppuisin varastoon

Jos kyseessä on tilapäinen univaje, esimerkiksi pitkän lentomatkan jälkeen, voi tilanteen paikata nukkumalla hetkellisesti enemmän. Mutta jos meneillään on krooninen, pitkään jatkunut univajetila, ei ongelmaa saa useinkaan omin konstein hoidettua. Usein väsynyt ihminen lähteekin korjaamaan tilannettaan tavalla, joka vain syventää valvomiskierrettä. Tällöin uniongelmainen esimerkiksi nukkuu säännöllisesti päivittäin päiväunia, mikä taas syö tehoja seuraavan yön unelta. Jos huomaa olevansa väsynyt säännöllisesti kahtena päivänä viikossa ja unen tulevan iltaisin ennen kuin sänkyyn on kunnolla ehtinyt, pitää hälytyskellojen alkaa soida. Kyseessä on tällöin todennäköisesti unihäiriöstä johtuva univaje. Hyvä uutinen on kuitenkin, että unihäiriö kyllä saadaan unitutkimuksen avulla selville, minkä jälkeen sitä voidaan alkaa syynmukaisesti hoitaa.

Uskomus 4:
Melatoniini takaa hyvät yönunet

Melatoniinilääkkeiden tehtävä on tehostaa kehon omaa melatoniinituotantoa. Se on unta edistävistä lääkkeistä vaarattomin, joten sikäli melatoniinin käytöllä ei ole haittavaikutuksia. Mutta ei melatoniinista ole hyötyäkään, mikäli unensa eteen ei muuten ole valmis tekemään töitä. Jos uni-valverytmi ja elämäntavat ovat muuten epäkunnossa, voi olla aivan varma, ettei laadukasta lepoa pelkällä pillerillä voi rakentaa. Olisikin siis varmistettava, että unen edellytykset olisivat kunnossa kokonaisvaltaisesti, ja ravinnon, liikunnan sekä levon kolmiyhteys tasapainossa.

Uskomus 5:
Unettomuus paranee luontaistuotteilla

Tieteellistä näyttöä luontaistuotteiden toimivuudesta ei ole. Unihäiriöiden hoidon pitää aina perustua lääketieteeseen ja juuri siksi luontaistuotteiden käyttö ei ole niiden hoitomuotona suositeltavaa. Harvoin luontaistuotteista tosin haittaakaan on, joten vaikka niillä ei uniongelma paranekaan, ei tuotteilla hallaakaan todennäköisesti pysty itselleen tekemään. Kannattaa kuitenkin lukea luontaistuotteiden teholupauksia kriittisellä silmällä. On hyvä muistaa, että ainoa oikea tapa hoitaa pitkäaikainen unihäiriö on selvittää ongelman juurisyy ensin unitutkimuksella, ja ryhtyä sen jälkeen syynmukaisiin hoitotoimenpiteisiin.

Uskomus 6:
Oikeanlainen sänky ja tyyny parantavat unen laatua olennaisesti

Hyvä sänky ja tyyny kyllä parantavat hyvän unen edellytyksiä, mutta unihäiriöitä ne eivät korjaa. Jos oma sänky tuntuu epämukavalta tai paikat puutuvat nukkuessa, on tietenkin viisasta miettiä voisiko sängyn vaihtaa parempaan. Ja onhan toki nukahtamisenkin kannalta hyvä, että makuuhuoneeseen ja omaan sänkyyn on mukava mennä illalla. Ensisijaisesti väsyneeseen olotilaan ei kuitenkaan kannata lähteä etsimään ratkaisua huonekaluliikkeestä. Oikea marssijärjestys on selvittää väsymyksen perimmäinen syy tieteellisellä unitutkimuksella, saada siihen oikeanlainen hoito-ohjelma ja vasta sen jälkeen lähteä uudistamaan makuuhuoneen sisustusta.

Uskomus 7:
Unimittarisovelluksilla ja -laitteilla voi oppia nukkumaan laadukkaammin

Erilaiset unta mittaavat sovellukset ja laitteet ovat varmasti yksi tämän joulun hittilahjoista. Totuus on kuitenkin, että ainoa tapa mitata nukkujan unen laatua on tutkia hänen unenaikaista aivosähkökäyräänsä. Unisovellusten ja -mittareiden toiminnallisuus sen sijaan perustuu usein nukkujan unenaikaisen sykkeen ja liikkeen mittaamiseen. Niillä voidaan nähdä karkealla tasolla onko unenaikainen toiminta levollista vai levotonta, mutta unen rakennetta ei tällaisella mittaamisella päästä näkemään. Voidaankin ajatella, että unimittareiden paras ominaisuus on se, että ne auttavat ihmistä kiinnittämään enemmän huomiota omaan hyvinvointiinsa. Jos havaitsemaansa ongelmaan sitten vielä lähtee hakemaan oikeaa hoitoa, ollaan hyvällä polulla.

Uskomus 8:
Illalla kello kuuden jälkeen ei kannata syödä

Tämä on uskomuksista ehkä omituisin. Laadukkaan levon varmistamiseksi on nimittäin tärkeää juurikin se, että illan tärkeimmän aterian sijoittaa iltaan. Kun on päivän mittaan syönyt säännöllisesti ja niin kevyesti, että aktiivisuustaso on pysynyt koko päivän korkealla ja unipainetta siten päässyt päivän aikana syntymään, on täydellinen sinetti päivälle tukeva, laadukkaita hiilihydraatteja sisältävä ilta-ateria. Aterian jälkeen kehon vireystila laskee automaattisesti ja nukahtaminen tapahtuu ilman punnertamista ja ponnisteluja.

Uskomus 9:
Yömyssy on hyvä unilääke

On totta, että alkoholi on maailman yleisimmin käytetty unilääke. Pieninä annoksina alkoholi toki rauhoittaa ja voi sitä kautta antaa harhavaikutelman, että myös unenlaatu sen ansiosta paranisi. Tämä on kuitenkin väärä luulo. Jo yksi annos alkoholia nostaa elimistön sympaattista aktivaatiota ja kohottaa vireystilaa, mikä vaikuttaa unen laatuun heikentävästi. On tosi kuin vesi, että päivittäiseen käyttöön alkoholi ei missään tapauksessa sovi ja unilääkkeenä se on äärimmäisen huono.