Uniapnea ja CPAP-hoito

Uniapnea ja CPAP-hoito

Uniapneaa sairastaa tällä hetkellä 10–15 % suomalaisesta aikuisväestöstä. Tämä unihäiriö oireilee unenaikaisina hengityshäiriöinä, jotka rikkovat unen rakennetta ja häiritsevät siten elintärkeiden unenaikaisten fysiologisten toimintojen toteutumista. Uniapneaa esiintyy miehillä ja naisilla, iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Hoitamattomana uniapnea lisää merkittävästi kuolleisuusriskiä ja sillä on tutkitusti myös yhteys suomalaisten yleisimpiin kansansairauksiin, kuten 2-tyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Uniapneassa esiintyy hengityshäiriöitä, jotka rikkovat unen rakennetta. Tämä aiheuttaa elimistölle pitkäkestoista stressiä ja uupumista. Kun elimistön vireystila ja siten stressihormonien taso ovat palautumisen puutteessa jatkuvasti korkealla, oireilee se lukuisilla eri tavoilla. Hoitamattoman uniapnean seurauksena potilaalla esiintyy tyypillisesti esimerkiksi päiväväsymystä, ärtyneisyyttä, masentuneisuutta, keskittymiskyvyn puutetta ja ongelmia sosiaalisista tilanteista selviämisessä. Yleisiä uniapnean oireita ovat myös kuorsaus, lisääntynyt yöllinen virtsaamistarve, yöhikoilu, hampaiden yhteen pureminen ja libidon lasku. Laajan tutkimusnäytön perusteella uniapnealla ja 2-tyypin diabeteksella sekä sydän- ja verisuonisairauksilla on selvä yhteys.

Uniapnean ensisijainen hoitomuoto on elintapojen kuntoonlaitto. Tämä tarkoittaa käytännössä ruokavalion siistimistä, liikunnan lisäämistä ja painonpudotusta. Lievissä uniapneatapauksissa hoitona käytetään erityistä purentakiskoa ja vaikea-asteisimmissa potilas saa apua nukkumisen aikana käytettävästä CPAP-ylipainemaskista. Myös leikkaushoito tai leukakirurgiset toimenpiteet voivat joissain harvoissa tapauksissa tulla kyseeseen. Hoitomuoto valitaan aina yksilöllisesti ja sen määrittely tehdään aina lääketieteellisen unitutkimuksen pohjalta.

CPAP-hoitoa, eli ylipainehengityshoitoa käytetään etenkin keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa. Potilaalla on tällöin nukkuessaan kasvoillaan maski, joka peittää joko nenän ja suun alueen tai koko kasvot. Maskin kautta kulkee paineistettua ilmaa, joka auttaa hengitysteitä pysymään auki ja vähentää näin uniapnean aiheuttamien unenaikaisten hengityskatkojen määrää.

CPAP-laite kerää joka yö tärkeää tietoa uniapneapotilaan unen tilasta. Laitteelle tallentuu mm. unenaikaisten hengityskatkosten määrä sekä unen pituus. Hoitomuotona CPAP on erittäin tehokas ja usein potilaat saavatkin selkeästi mitattavia parannuksia tilanteeseensa jo hyvin pian hoidon aloittamisesta. Usein uniapneapotilaan yöllisten hengityskatkojen määrä palautuu täysin normaalille tasolle laitteen käytön ansiosta.

Uniapnea vaikuttaa hoitamattomana ihmisen yleisterveyteen monella tavalla. Se myös pahenee ajan myötä, joten hoito olisi päästävä aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos päiväaikainen vireystilasi on matalalla ja tunnet jatkuvaa väsymystä siitä huolimatta, että nukut määrällisesti paljon, on tärkeää että unesi fysiologinen tila selvitetään unitutkimuksella. Coronaria Uniklinikalle pääset tutkimukseen ja hoitoon nopeasti.

Mikäli uniapneasi on jo diagnosoitu voit aloittaa hoidon nopeasti meillä. Voit joko ostaa tai vuokrata laitteen. Laitteen ostajille voimme tarjota Coronaria-tilin, jonka avulla voit maksaa laitteen haluamasi kokoisissa erissä pidemmän ajan kuluessa. Lue lisää Coronaria tilistä täältä.

Varaa aika hoitajalle CPAP-hoidon aloitukseen verkkoajanvarauksen kautta tai soittamalla 010 205 3300.
Mikäli vasta epäilet unihäiriön mahdollisuutta, varaa aika ensikäynnille.

SIIRRY VERKKOAJANVARAUKSEEN

 

Meidän untamme uniapnea ei enää häiritse!

Tutustu asiakastarinoihimme.

Umberto Battilana sulki vuosien ajan korvansa vaimonsa huolestuneilta kommenteilta nukkumiseensa liittyen. Onneksi kuorsaava ja katkonaisesti hengittävä mies antoi kuitenkin lopulta vaimolleen periksi ja kertoi uniongelmistaan lääkärilleen. Sen jälkeen kaikki muuttui.

Lue Umberton tarina.

Espoossa asuva Tommi Björk ei olisi ikimaailmassa voinut kuvitella sairastavansa uniapneaa. Olihan väsymykselle aina luonnollinen selitys; keväällä se johtui keväästä, syksyllä syksystä ja kaikkina muina aikoina työstressistä.

Lue Tommin tarina.

Kristina Löfström oli jo menettää toivonsa uniongelmiensa selättämisen suhteen, mutta sitten onnenpotku ohjasi hänet Coronaria Uniklikalle unitutkimukseen. Kristinan polku kohti pirteämpää päivää alkoi uniapneadiagnoosista.

Lue Kristinan tarina.

Kuopiossa asuvalle, 58-vuotiaalle liikennelentäjä Mauri Häliselle ilmailu on aina ollut lähes koko elämä. Kun Mauri sai muutama vuosi sitten kuulla sairastavansa uniapneaa, hänelle oli selvää, että sairaus olisi hoidettava kuntoon niin pian kuin mahdollista. Parantuminen oli Maurille ainoa vaihtoehto, sillä lentämisestä hän ei olisi valmis luopumaan mistään hinnasta.

Lue Maurin tarina.

Lahtelainen Kari Kinnunen, 70, oli jatkuvasti väsynyt ja kärsi aamuisin päänsärystä ja heikosta olosta. Oireidensa vuoksi Kinnunen hakeutui tutkimuksiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan, jossa hän sai uniapneadiagnoosin.

Lue Karin tarina.

Kun hyvän unen makuun pääsee, ei sitä ilman halua olla. Tämän totesi myös Juha Tuomi, joka päätti nukkua yönsä hyvin myös työmatkoillaan. Juhan matkalaukussa kulkeekin tänä päivänä mukana aina ResMedin CPAP-laite Airmini.

Lue Juhan tarina.