Oivauni on nyt
Coronaria Uniklinikka.

Uni paras lääke on – myös syysmasennukseen

Kuukauden teema

Uni paras lääke on – myös syysmasennukseen

Marraskuulla on masentavan kuukauden maine. Valon määrä vähenee vauhdilla ja ennen lumentuloa musta maisema saattaa pimentää myös mielen. Koska meillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta vetäytyä talviunille kevättä odottamaan, on keksittävä konstit pimeän ajan ylittämiseen. Yksi parhaista selviämiskeinoista on huolehtia siitä, että sen ajan minkä nukumme, nukumme laadukkaasti.

Mikä ihmeen syysmasennus?

Miksi ihmeessä ihmiset masentuvat niin usein juuri syksyisin? Ilmeisin selitys on tietenkin se, että mitä pidemmälle syksyä mennään, sitä vähemmän vuorokaudessa on valoisaa aikaa. Mutta onko tämä koko totuus vai voisiko ilmiön takana olla muutakin? Jos asiaa kysytään Henri Tuomilehdolta, vaikuttavat masennuksen syntyyn paljon isommat asiat kuin lyhenevät syyspäivät. “Enemmänkin kyse on siitä, että elämä ei ole oikealla tavalla hallussa muinakaan aikoina” Henri miettii. “Syksyllä homma sitten helposti hajoaa käsiin.” Henrin mukaan mennään pahasti vikaan siinä, että arkena huhkitaan hiki hatussa ja akkujen lataaminen ajoitetaan vain loma-ajanjaksoihin. Esimerkiksi kesälomalla ladatut akut ovat varmasti marraskuuhun mennessä jo melko tyhjät, mikäli osana kiireistä arkeaan ei ole muistanut jatkuvasti pitää huolta myös laadukkaasta palautumisesta.

Unen ja mielen liitto

Uniongelmat ja masennus kulkevat tiivistä käsikynkkää. Masennus voi aiheuttaa uniongelmia ja toisaalta uniongelmat voivat olla masennuksen oire. Olisikin siis hyvä huolehtia, että kummallekaan näistä häiriötiloista ei pääsisi syntymään omassa elämässä edellytyksiä.

“Satunnaisesti ilmenevät mollivoittoiset fiilikset ja stressi kuuluvat luonnollisena osana ihmisen elämään eikä niitä kannata pelätä”, Henri muistuttaa. “Kannattaa kuitenkin varmistaa, että kun elämässä tulee hankalampia aikoja vastaan, on niiden selättämiseen parhaat valmiudet olemassa. Parhaiten omaa stressinsietokykyään voi parantaa huolehtimalla että oman elämän tärkeimmät osa-alueet, eli lepo, liikunta ja ravinto ovat kunnossa.”

Henrin mukaan uniongelmat ovat monesti ennakoiva hälytysmerkki siitä, että mielen kanssa saattaa olla tulossa ongelmia. On tiedossa että unihäiriöitä voi alkaa esiintyä jo 2-4 vuotta ennen masennuksen puhkeamista. Kannattaakin siis ottaa nukkumiseen liittyvät häiriötilat vakavasti ja hakea niihin hoitoa heti, kun ongelmat alkavat vaikuttaa omaan vireystilaan.

Henri valottaa vielä asian fysiologista puolta. “Kun ihminen on stressaantunut, hänen aivoissaan aktivoituu tulehdustila, joka häiritsee serotoniinin ja noradrenaliinin tuotantoa. Toisaalta, kun ihminen sitten stressin takia valvoo tai uni on korkean vireystilan takia pinnallista, aivojen sympaattinen aktivaatio on korkealla tasolla ja stressihormoneja, kuten kortisolia erittyy normaalia enemmän. Tällöin esimerkiksi laadukasta lepoa tukevaa melatoniinia ei pääse erittymään ja kierre on valmis.”

Miten taklata mielen mörkö?

Masennusta voi uniongelmien lisäksi ruokkia sekin, millaista ihmistyyppiä satut edustamaan. Henrin mukaan masennuksesta kärsivät usein tunnolliset puurtajat ja sellaiset ihmiset, jotka kantavat koko maailman murheita omilla hartioillaan. Puurtajatyyppi saattaa tietämättään suhtautua nukkumiseenkin suorituksena ja sitten kun siinä ei onnistukaan, asettaa tästä itselleen valtavia paineita. Huolehtijatyyppi puolestaan saattaa kuormittaa itseään liiallisella murehtimisella, ja sitten kun ajatukset vyöryvät öiseen aikaan valvoessa yli, tulee nukahtamisesta mahdotonta. Henri haluaakin muistuttaa, että unta ei voi irrottaa muusta elämästä. “Sen enempää unta kuin päivääkään ei voi suorittaa. Uni ei saa irtaantua päivästä vaan sen on oltava päivän luonnollinen jatkumo. Kun rytmittää päivän toimintonsa aamusta asti oikein ja pyrkii hallitsemaan omaa vireystilaansa tietoisesti, ei nukkumista tarvitse miettiä erikseen. Se on enemmänkin palkinto, joka tulee automaattisesti jokaisen päivän päätteeksi.”

Oman vireystilan hallintaan voi vaikuttaa monella tapaa. Tärkeitä asioita ovat esimerkiksi säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat, oikea ruokailurytmi, sopiva päivittäinen fyysinen rasitus, sosiaalisista suhteistaan huolehtiminen ja luottamus siihen että elämä kantaa. Kun kokonaisuus on kunnossa, myös mieli voi hyvin ja valmiudet laadukkaaseen lepäämiseen sitä kautta olemassa.

Vaadi oikeanlaista hoitoa!

Hyvin usein käy niin, että kun matalaa mielialaa ja huonoa nukkumista käy ihmettelemässä työterveyslääkärille, kävelee lääkärin vastaanotolta ulos lääkeresepti taskussaan. Henrin mukaan näin ei todellakaan pitäisi olla. “Ensin pitäisi selvittää, mistä huonosti nukkuminen johtuu ja hoitaa ongelman aiheuttaja kuntoon. Esimerkiksi masentuneet ihmiset kärsivät monesti tietämättään uniapneasta. Vasta kun uniongelma on hoidettu ja uni sekä palautuminen saatu toimimaan, on potilaan mielen ongelmien kunnostamiseen perusta olemassa.” Henri kannustaakin olemaan hereillä siinä kohtaa, jos oman mieliala- tai väsymysongelman ratkaisuksi ehdotetaan ensimmäiseksi lääkkeellistä hoitoa. “Oikea marssijärjestys on se, että ensin selvitetään ongelman perimmäinen syy ja vasta sen jälkeen lähdetään hoitamaan ongelmaa tarvittaessa oikeilla lääkkeillä.”

Joskus kotikonstitkin voivat auttaa

Kaikki ovat stressaantuneita, masentuneita ja uniongelmaisia joskus. Lähes jokaiselle on varmasti tuttua, että haastavan elämäntilanteen takia huomaa jokus heräävänsä aamuyöllä pohtimaan ongelmiaan. Silloin Henrin mukaan on aivan turhaa yrittää väkipakolla punnertaa itseään takaisin uneen. “Nukkumisesta ei pitäisi tehdä paineistavaa asiaa. Sen sijaan, että sättisi itseään siitä ettei uni tule ja painaisi paniikkinappulan pohjaan, kannattaa vain suhtautua asiaan hyväksyvästi ja todeta että tänä yönä asia nyt vain on näin.” Sänkyyn ei Henrin mukaan myöskään kannata jäädä pyörimään jos uni ei aamuyöllä tule. “Sänky on paikka, joka pitäisi pitää huonoista fiiliksistä vapaana vyöhykkeenä. Jos uni ei tule, nouse ylös sängystä ja tee jotain mukavaa; lue, katsele leffoja tai tee jotain muuta joka vie ajatuksesi negatiivisista asioista pois. Nukahtaminen tapahtuu kyllä enemmin tai myöhemmin.”

Jos uniongelmat kuitenkin jatkuvat ja olotila muuttuu epävireiseksi ja ponnettomaksi, ei tästä kannata Henrin mukaan jäädä kärsimään. “Jos huono olotilasi johtuu unesta, on ongelma lähes aina hoidettavissa. Unitutkimus on suorin tie parempaan päivään.”

Photo by Annie Spratt on Unsplash