Unitutkimus avaa unen anatomian

Unitutkimus avaa unen anatomian

Uni on mysteeri, jonka salaisuuksia tutkijat ovat yrittäneet selvittää halki historian. Tänä päivänä unenaikaisista tapahtumista saadaan jo paljon asioita selville laajan unitutkimuksen, eli unipolygrafian avulla. Tässä jutussa kerromme, mitä unitutkimus unesta tarkalleen ottaen paljastaa.

Coronaria uniklinikoille ympäri Suomen saapuu tutkittaviksi kymmeniä uniongelmista kärsiviä asiakkaita joka viikko. Joka viikko lukuisia asiakkaita myös lähtee klinikoilta koteihinsa helpottuneina, kun syyt unen ongelmiin on saatu selvitettyä. Jokapäiväistä arkea ovat niin ikään asiakkaiden kertomat tarinat siitä, kuinka heidän elämänlaatunsa on parantunut unihäiriöiden hoidon aloittamisen myötä.

Jotta ongelmat unen takana selviävät, on uni tutkittava perinpohjaisesti. Se tapahtuu unitutkimuksen avulla.

Mikään ei saa jäädä huomaamatta

Unenaikaisista tapahtumista kerätään tutkimusyön aikana laajasti tietoa talteen. Sanansaattajien tärkeää virkaa unen mysteerien avaamisessa toimittavat erilaiset anturit ja elektrodit, joita kiinnitetään eri puolille kehoa yhteensä 26 kappaletta. Jokaisella anturilla ja elektrodilla on oma tärkeä tehtävänsä tiedonkeruussa ja vain niiden avulla on mahdollista rakentaa kattava kokonaiskuva siitä, mitä kehossa ihmisen nukkuessa tapahtuu.

Tutkimuksen aikana rekisteröitäviä tietoja ovat aivosähkökäyrä, silmänliikkeet, leuan lihasjännitys, sydänsähkökäyrä, hengityksen ilmanvirtaus ja hengitysliikkeet, veren happikyllästeisyys, kuorsaus, alaraajojen liikkeet sekä verenpaine.

Aivosähkökäyrää, silmänliikkeitä ja leuan lihasjännitystä mitataan kultaisilla kuppielektrodeilla, joita kiinnitetään pään ja kasvojen alueelle yhteensä 15 kappaletta. Näiden elektrodien avulla saadaan selville tismalleen se, mitä aivoissa unen aikana tapahtuu. Toisin sanoen, millaisella viiveellä tutkittava on siirtynyt univaiheesta toiseen, millainen unen rakenne ja tehokkuus on tutkimuksen aikana ollut sekä kuinka paljon tutkimusyöstä potilas on ollut unessa ja hereillä.

Sydänsähkökäyrää mitataan rintaan ja vasempaan kylkeen kiinnitettävillä elektrodeilla. Nämä elektrodit antavat kokonaiskuvan sydämen toiminnasta, kuten siitä, onko tutkittavalla ollut esimerkiksi rytmihäiriöitä.

Hengityksen ilmanvirtausta, hengitysliikkeitä ja kuorsausta seurataan sieraimien alapuolelle asennettavilla paineanturilla ja termistorilla sekä kahdella rinnan ja vatsan päälle kiinnitettävällä hengitysvyöllä. Näiden antureiden kautta tallentuva tieto kertoo muun muassa, paljonko tutkimusyön aikana on ollut unen aikaisia hengityskatkoksia ja onko potilas hengittänyt suun vai nenän kautta.

Veren happipitoisuudesta ja sydämen sykkeestä saadaan talteen tärkeää tietoa sormeen asennettavan anturin avulla. Anturi kertoo, kuinka hyvin veren punasolut kuljettavat yön aikana happea, eli miten hyvin ihminen hapettuu nukkuessaan. Lisäksi anturin avulla saadaan kuva pulssin ja verenpaineen nukkumisen aikaisista vaihteluista, eli siitä, miten paljon sydän joutuu unen aikana tekemään töitä.

Alaraajojen liikkeiden taltioiminen on myös oleellinen osa unitutkimusta. Jalkoihin kiinnitettävät anturit paljastavat, esiintyykö tutkittavalla ennen nukahtamista tai unen aikana normaalista poikkeavaa jalkojen liikehdintää.

Kaikki antureiden ja elektrodien kuljettamat lukuisat viestit taltioituvat tutkimusyön aikana rinnan päälle kiinnitettävään, noin älypuhelimen kokoiseen unitutkimuslaitteeseen. Antureiden ja elektrodien välittämän informaation lisäksi laite taltioi asennot, joissa ihminen on tutkimusyönä nukkunut.

Unitutkimus avaa unen anatomian 1

Hoitaja asentaa unitutkimuslaitteet paikalleen.

Jos se johtuu unesta, me saamme sen selville

Tutkimusyön jälkeen unitutkimuslaitteen keräämä unirekisteri avataan osiin sekunti sekunnilta. Tutkimuslöydöksistä koostetaan kattava lausunto, jonka unilääkäri käy asiakkaan kanssa perusteellisesti läpi tutkimuksen jälkeisessä tapaamisessa.

Lausuntoon kirjataan ensimmäiseksi muun muassa vuoteessaoloaika, nukuttu aika, tutkimuksen rekisteröidyt muuttujat sekä unen tehokkuus. Monelle lausunnon sisällössä tulee ensimmäisenä yllätyksenä se, miten paljon unta on tutkimusyön aikana lopulta kertynyt, vaikka tutkittava itse olisi luullut nukkuneensa vain muutaman tunnin.

Seuraavaksi lausunnossa avataan univaiheet ja unen rakenne. Lausuntoon kirjataan, kuinka paljon nukkumisajastaan tutkittava on nukkunut kevyen-, keskisyvän-, syvän- tai REM-unen vaiheissa, ja millaisella viiveellä hän on siirtynyt vaiheesta toiseen. Lisäksi raportoidaan unisyklien ja tapahtuneiden havahtumisten määrä, sekä kuinka paljon aikaa tutkimusyöstä on vietetty valveilla.

Lausunnon löydökset-osiossa tehdään yhteenveto siitä, millaisia unihäiriöitä tutkittavalta on tunnistettu.

Yleisimmin diagnosoidut unihäiriöt ovat unettomuus, uniapnea, levottomat jalat ja periodinen jalkaliikehäiriö. Unettomuudesta ovat merkkejä esimerkiksi nukahtamisen viive tai useat tutkimusyön aikaiset heräilyt ja havahtumiset. Uniapneasta kertovat yleisimmin unen aikaiset hengityskatkokset. Uniapneaan liittyvät hengityskatkokset ovat yli 10 sekunnin mittaisia ja vaikea-asteisessa uniapneassa niitä voi esiintyä tunnissa useita kymmeniä. Kuorsausta uniapneaan ei aina liity, mutta sitä kuitenkin esiintyy hyvin usein uniapneapotilailla. Levottomat jalat ei ole varsinainen unenaikainen häiriö, sillä sitä ilmenee ennen nukahtamista. Siksi levottomien jalkojen diagnoosi tehdäänkin aina unirekisteritiedon ja tutkittavan oman kokemuksen perusteella. Periodisessa jalkaliikehäiriössä puolestaan esiintyy unen aikana rytmikästä jalkojen liikettä, jota nukkuja ei aina tiedosta. Jalkaliikehäiriöt aiheuttavat ylimääräisiä havahtumisia, jotka rikkovat unta.

Erilaisia unihäiriöitä on tunnistettu yli 80 erilaista, ja on yleistä, että tutkittavalla on monta eri unihäiriötä yhtäaikaisesti.

Lausunnon loppuun kirjataan lääkärin yhteenvetoarvio tutkimuksen tuloksista sekä löydettyjen unihäiriöiden syynmukainen hoitosuunnitelma. Jos unihäiriöitä on löytynyt useita, tehdään päätös siitä, mitä unihäiriöitä lähdetään ensisijaisesti hoitamaan ja mihin häiriöihin pureudutaan hoidon seuraavissa vaiheissa.

Varmistuksen varmistus

Noin kuukauden kuluttua unitutkimuksesta asiakas saapuu uniklinikalle seurantakäynnille. Käynnin tarkoituksena on varmistaa, että hoito on lähtenyt tepsimään ja käydä läpi asiakkaan omia kokemuksia hoidon vaikutuksista. Diagnosoidusta unihäiriöistä riippuen hoidon tulokset saattavat näkyä heti tai vasta pienellä viiveellä. Esimerkiksi uniapneapotilaat kertovat monesti elämänlaatunsa parantuneen heti heidän saatuaan käyttöönsä uniapnean hoidossa käytettävän CPAP-ylipainehengityslaitteen. Joihinkin unihäiriöihin ensisijainen hoito on potilaan itsensä käynnistämä elämäntapamuutos. Tällöin isot parannukset potilaan voinnissa tulevat usein pidemmällä aikavälillä, joskin hyvin usein myös näissä tapauksissa elämänlaadun on koettu lähtevän kohenemaan heti elämäntapamuutoksen myötä. Oli diagnosoitu unihäiriö mikä tahansa, parhaisiin hoitotuloksiin päästään silloin, kun potilas on itse motivoitunut ja sitoutunut seuraamaan hänelle tehtyä hoitosuunnitelmaa.

Unen läpivalaisu kannattaa

Uni ei siis enää ole niin suuri mysteeri kuin se on aikaisemmin ollut. Coronaria Uniklinikalla sinun unesi salaisuuksia on valmis selvittämään joukko maailman johtavia unilääkäreitä, uniteknikoita ja hoitohenkilökuntaa. Sen lisäksi, että unitutkimuksen tuloksena pääset elämään aiempaa energisempää elämää, on unitutkimus terveyttäsi kokonaisvaltaisesti ylläpitävä, ennaltaehkäisevä toimenpide. Moni unihäiriö on aluksi piilevä ja pahenee ajan myötä. Mitä aikaisemmin unihäiriötäsi päästään hoitamaan, sitä parempi on myös sen ennuste.

Kiinnostaako oman unen laatu ja unitutkimus? Varaa aika ensikäynnille:

SIIRRY VERKKOAJANVARAUKSEEN

Tai kysy lisää:

  • Lisätietoja:

  • *= vaadittu kenttä.

Juuri silloin kun uni on ongelma, sitä pitää saada tarpeeksi 2

Juuri silloin kun uni on ongelma, sitä pitää saada tarpeeksi

Elämä ei ole muuttumaton vakio ja jokaiselle tulee vastaan vaiheita, joissa nukkuminen syystä tai toisesta muuttuu haasteelliseksi. Tässä jutussa kerromme, miten riittävästä palautumisesta voi huolehtia silloin, kun elämää rytmittää äitiys, vuorotyö, ikääntymisestä johtuva unen rakenteen muutos tai teinivuosien nurinkurinen kello.

Vauvavuosien katkonaiset yöt ja jatkuva väsymys, yövuorojen jälkeiset niin ja näin nukutut päivät, ikääntyneenä valvotut aamuyöt tai se ajanjakso elämästä kun ei nuoruuden vauhdissa malttaisi nukkua ollenkaan. Kuulostaako tutulta? Silloinkin kun nukkuminen tuntuu eri elämänvaiheissa tavallista hankalammalta, kannattaa siitä pitää huolta. Sillä juuri elämän erikoistilanteissa jaksamista tarvitaan erityisen paljon, ja ilman riittävää palautumista elämän eri osa-alueiden tasapainossa pitäminen on mahdotonta.

Valvominen kuuluu vauva-arkeen

Jokainen äiti tietää, miten elämä mullistuu kun vauva syntyy. Kaikki on jännittävää ja energiaa tarvittaisiin isolla mitalla uuden elämänvaiheen opiskeluun. Todellisuudessa vauva-arkea kuitenkin useimmiten siivittävät väsymys ja energiavaje. Katkonaisesti nukutut yöt ja ohuesti torkutut päiväunet voivat lopulta saada aikaan sen, että äidin jaksaminen loppuu. Siksi sekä raskausaikana että vauvan synnyttyä olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että edellytykset vauva-arjesta selviämiseen olisivat mahdollisimman hyvät.

Koska vauvan uni-valverytmi alkaa mukautua ympäröivään maailmaan vasta pikku hiljaa ensimmäisen vuoden aikana, on jo ennakkoon hyvä varmistaa että äitikin tulee selviämään oman rytminsä tulevasta muutoksesta. Äidin jokapäiväiseen arkeen tulisikin jo raskausaikana kuulua vakioelementteinä laadukas lepo, terveellinen ravinto ja sopivasti kuormittava liikunta. Mikäli nukkumisen kanssa on näistä huolimatta ongelmia, kannattaa varmistaa etteivät ne johdu unihäiriöistä. Raskauden mukanaan tuoma painonnousu voi aiheuttaa odottavalle äidille väliaikaista uniapneaa. Lisäksi muutokset dopamiiniaineenvaihdunnassa ja raudan imeytymisessä edesauttavat levottomat jalat -oireyhtymän esiintymistä.

Valvominen kuuluu vauva-arkeen

Vauvan synnyttyä äidin aivot ovat hormonaalisten muutosten vuoksi tauotta erityisen aktiivisessa tilassa. Stressihormonit ohjaavat pitämään vauvaa jatkuvasti silmällä ja siksi oma nukkuminen ei aina tahdo onnistua, vaikka väsyttäisikin. Äidin jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää olisi kuitenkin se, että aina kun mahdollisuus nukkumiseen tulee, äiti myös käyttää sen hyväkseen. Kotityöt voivat kyllä odottaa, tärkeintä äidin hyvinvoinnille on nyt levätä aina kun vauva antaa siihen mahdollisuuden.

Nukkuminen on hyvä nostaa tärkeysjärjestyksessä korkealle myös siksi, että pitkittyessään väsymys voi kroonistua. Hyvin usein käy niin, että kun vauvan uni-valverytmi alkaa säännöllistyä, äiti jatkaa edelleen valvomistaan. Silloin on hyvä hakeutua hoitoon mahdollisimman pian. Lapsi tarvitsee energisen ja jaksavan vanhemman myös myöhempinä varttumisensa vuosina.

Ikääntyminen muuttaa unen rakennetta

Ihmisen ikääntyessä unen rakenne muuttuu. Syvää unta nukutaan vähemmän ja vastaavasti kevyen unen määrä lisääntyy. Siksi ikäihminen heräilee aamuöoisin herkemmin ja nousee sängystään aamukahvin keittoon usein jo ennen kukonlaulua. Aivan tarkkaa syytä unen rakenteen muutokseen ei tiedetä, mutta oletetaan, että se johtuisi ihmisen uni-valverytmiä ohjaavan sisäisen kellon uudelleen ajastumisesta.

Ikääntyminen muuttaa unen rakennetta

Yleinen harhaluulo on, että ihmisen ikääntyessä unen tarve vähenee. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä aivan yhtä lailla kuin aktiivisina vuosina, laadukasta lepoa ja riittävää palautumista tarvitaan myös vanhuusiässä. Ihannetilanne on, että unta saa riittävästi ja yhtäjaksoisesti yön aikana. Usein nukkuminen kuitenkin jää ikäihmisillä muutamaa tuntia liian lyhyeksi ja silloin vuorokauden kokonaisunimäärää on sopivaa täydentää päiväunilla. Jos päiväunien mitta kuitenkin kasvaa sellaiseksi, että se alkaa syödä seuraavan alkuyön unta, on hyvä selvittää ettei päiväaikainen väsymys johdu unihäiriöstä. Ikäihmisillä yleisimpiä unihäiriöitä ovat levottomat jalat, herkkäunisuus ja uniapnea.

Säännöllisyys on myös tämän elämänvaiheen unenhuollossa kaiken a ja o. Vaikka arjen normaalirutiinit ovatkin vanhuusiässä joustavia, olisi silti hyvä pitää huolta siitä, että uni-valverytmi säilyisi mahdollisimman säntillisenä. Usein ikäihmiset vetäytyvät yöpuulle aikaisin illalla ja tästä syystä uni ei jatku aamuyön tunteja pidemmälle. Hereillä kannattaisi yrittää sinnitellä illalla yhdeksään-kymmeneen, jolloin unelle riittäisi paremmin mahdollisuuksia aamuun asti. Riittävän levon lisäksi tulisi myös huolehtia terveellisestä syömisestä sekä siitä, että sopivan tuntuista liikuntaa harrastettaisiin joka päivä.

Ikä itsessään ei siis kelpaa tekosyyksi krooniseen väsymykseen tai uniongelmiin. Laadukas elämä kuuluu myös ikäihmisille, ja siksi on hyvä varmistaa, ettei huonon nukkumisen taustalla ole unihäiriötä.

Yö on tarkoitettu nukkumiseen, ei työntekoon

Maailman ihmisistä 10–15 % elää tällä hetkellä arkea, jossa ilta- ja yöaikaan tehdään töitä ja päivän tunnit yritetään käyttää palautumiseen. Vuorotyötä tekevän ihmisen kuormitus on normaalia huomattavasti raskaampi ja siksi tasapainon säilyttämiseen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota.

Yö on evolutiivisesti aikaa, jolloin ihmisen tulisi olla unessa ja ladata akkuja seuraavaa päivää varten. Myös monet tärkeät hormonaaliset toiminnot tapahtuvat öisin eikä päiväaikainen lepo ole kehon palautumista ajatellen yhtä laadukasta kuin nukkuminen yöllä. Kuolleisuus sekä riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ovat vuorotyön tekijöillä tutkitusti päivätyöläisiä korkeampia. Myös riittämättömän palautumisen mukanaan tuoma painonnousu lisää usein riskiä sairastua uniapneaan, samalla kun epäsäännöllinen uni-valverytmi ruokkii herkkäunisuutta.

Yö on tarkoitettu nukkumiseen, ei työntekoon

Jos ainoa mahdollisuus nukkumiseen on päivällä, kannattaa nähdä vaivaa sen eteen, että uni olisi poikkeusolosuhteissa niin laadukasta kuin mahdollista. Terveellisiä elämäntapoja ei voi korostaa vuorotyöläiselle liikaa, sillä laadukas ravinto ja säännöllinen liikunta parantavat unen laatua. Nukkumaan on myös maltettava mennä heti yövuoron päättymisen jälkeen, eikä vasta sitten kun aamun kauppareissut ja muut kiireiset askareet on hoidettu. Hyviä, unen tuloa nopeuttavia aamurutiineja ovat rentouttava suihku ja tukeva aamiainen.

Jos omaan työvuorolistaansa on mahdollista päästä vaikuttamaan, kannattaa vuorot valita vuorotyölisien sijaan sen mukaan, mikä omaa jaksamista edistäisi parhaiten. Palautumisen kannalta fysiologisesti suotuisinta olisi rytmittää työvuorot eteenpäin, eli siten että työnkierto alkaisi aamusta ja jatkuisi päivän kautta yöhön.

Teini-ikäinen tarvitsee tehokasta unta

Siirtyminen lapsuudesta aikuisuuteen on jännittävää aikaa, ja teinin mielestä nukkuminen voikin tässä vauhdikkaassa vaiheessa tuntua ajan haaskaukselta. Totuus on kuitenkin, että juuri aikuisuuden kynnyksellä palautumista tarvitaan erityisen paljon. Kehossa tapahtuu teini-iässä jatkuvasti suuria muutoksia ja uusien asioiden oppiminen vaatii vahvaa kognitiivista valmiutta.

Teini-ikäinen tarvitsee tehokasta unta

Iltapainotteiset harrastukset ja sosiaalisen median jatkuva läsnäolo vaikeuttavat usein teini-ikäisen rauhoittumista lepoon riittävän aikaisin illalla. Tämän seurauksena aamut ovat monesti hankalia ja ensimmäiset tunnit koulussa vietetään unen ja valveen rajamailla. Tilannetta hämää tässä kohtaa usein teini-ikäisen joustava kompensaatiokyky. Univajetta paikataan aina kun mahdollista ja torkkuja otetaan pitkin päivää vaikkapa koulubussin kyydissä tai automatkoilla treeneihin.

Vanhemman tehtävänä on kertoa omalle teini-ikäiselleen, miksi yöaikainen nukkuminen on tärkeää. Nuorelle aiheen merkitys aukeaa ehkä parhaiten muistuttamalla, että ilman riittävää palautumista omien tavoitteiden saavuttaminen hankaloituu. Olipa tähtäimessä koulumenestys, pärjääminen harrastuksessa tai vaikkapa parhaana mahdollisena kaverina oleminen omalle ystävälleen, on tavoitteen saavuttaminen helpompaa energisenä ja elinvoimaisena.

Vanhempien on hyvä huolehtia myös siitä, että nuoren iltarutiinit ovat ainakin arkisin säännöllisiä. Tukeva iltapala ja riittävän aikainen nukkumaanmenoaika ovat laadukkaan ja tarpeeksi pitkän yöunen rakennusaineita. Viikonloppuisin nuorelle voi antaa luvan ottaa rutiinien kanssa rennommin.

Uneen kannattaa kiinnittää huomiota aikuisuuden kynnyksellä siksikin, että teini-iässä tehdään hyvin usein suuria valintoja tulevaisuuden suhteen. Esimerkiksi herkkäuniselle nuorelle paras tulevaisuuden ammatti ei ehkä löydy vuorotyön maailmasta, vaan omaa urapolkua kannattaa lähteä rakentamaan suuntaan, jossa säännöllisen päivätyön mahdollisuudet ovat olemassa.

Oletko elämäntilanteessa, jossa nukkuminen on haastavaa?

OTA YHTEYTTÄ, me autamme

  • Lisätietoja:

  • *= vaadittu kenttä.

Uni ja palautuminen webinaarit

Uni ja palautuminen webinaarit

Työeläkeyhtiö Varman webinaarisarjan aikana käymme läpi miksi uni on välttämätöntä kokonaisvaltaisen hyvinvointimme kannalta. Webinaarisarja etenee unen ongelmien tunnistamisesta unihäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen niin yksilö-, kuin organisaatiotasolla. Voit katsoa webinaarien tallenteet alta.

Uni ja palautuminen osa 1 | 30.1.2018

Aiheena mitä elimistössämme tapahtuu unen aikana? Täydentyvätkö energiavarastomme sohvalla maaten? Miten nukkumisentaitoa pystyy kehittämään?

Uni ja palautuminen osa 2 | 15.3.2018

Mitä organisaatioissa voidaan tehdä unihäiriöiden syntymisen estämiseksi? Miten hallita ja minimoida unihäiriöiden aiheuttamat työkykyriskit tehokkaasti? Unen ja palautumisen riskianalyysi osana organisaation arkea.

 

Uni ja palautuminen osa 3 | 6.4.2018

Miten organisaatioissa voidaan puuttua mahdollisista unihäiriöistä johtuviin työn haasteisiin? Miljoonien arvoista unenhuoltoa matalankynnyksen mallilla läpi organisaation.

Hyvä uni tulee tutkimalla

Hyvä uni tulee tutkimalla

Mietipä tilannetta, jossa olet loukannut jalkasi vaikkapa urheilutreenin aikana. Jotta saataisiin selville, tarvitseeko jalkasi kipsata vai paraneeko se vain levolla, täytyy jalka kuvata. Sama juttu pätee unihäiriöihin. Jotta unihäiriöiden syitä voitaisiin hoitaa, täytyy ne ensin selvittää lääketieteellisin perustein.

Coronaria Uniklinikalla työskentelevä sairaanhoitaja Susanna valmistelee uniklinikalla päivittäin potilaita unitutkimuksiin. Siksi juuri hän onkin oikea henkilö kertomaan, mitä unitutkimuksen aikana tarkalleen tapahtuu.

Kaikki alkaa lääkärin tapaamisella. “Nopein ja helpoin tie päästä unitutkimukseen on varata aika suoraan Coronaria Uniklinikalle lääkärin vastaanotolle. Ensikäynti lääkärin luona kestää yleensä noin 30 minuuttia ja sen aikana lääkäri haastattelee asiakasta esimerkiksi hänen terveydentilaansa, lääkityksiinsä ja yleensäkin nukkumiseen liittyen. Osa asiakkaistamme saapuu meille myös heitä muualla hoitaneen lääkärin lähetteellä.”

Miten tutkimukseen pitäisi valmistautua?

“Tutkimukseen ei juurikaan tarvitse valmistautua, mutta tiettyjä asioita on hyvä ottaa etukäteen huomioon, Susanna kertoo. “Toimitamme asiakkaalle aina ennen tutkimusta selkeät ohjeet siitä, miten tutkimukseen pitäisi varautua.”

Ohjeistus on hyvinkin yksinkertainen. Klinikalle olisi hyvä pakata mukaan t-paita, jossa voi nukkua seuraavan yön ajan. Lisäksi mukaan kannattaa ottaa takki, huivi tai vaikkapa pipo, joilla saa tutkimuksessa eri puolille kehoa kiinnitettävät mittausanturit halutessaan piiloon. Kasvot on hyvä puhdistaa meikistä ja miesten olisi hyvä ajaa parta ennen tutkimusta pois.

Mitä tutkimuksen aikana tapahtuu?

Jotta unen rakennetta päästään mittaamaan, on kehon eri alueille kiinnitettävä antureita. Tämä tutkimuksen vaihe toteutetaan uniklinikalla tutkimusyötä edeltävänä päivänä, esimerkiksi iltapäivällä tai alkuillasta.

Unitutkimus on suorin tie parempaan päivään

“Antureita kiinnitetään kehoon noin 25 kappaletta”, Susanna kertoo. “Osa antureista kiinnitetään pään alueelle, osa rintakehälle ja osa sääriin. Lisäksi nenän alueelle kiinnitetään happiviikset sekä sormeen happisaturaatiomittari. Antureilla mitataan esimerkiksi aivojen ja sydämen sähkökäyriä, verenpaineen vaihteluita, silmänliikkeitä sekä leuanaluslihasten lihasjännitystä. Jalkoihin kiinnitettävillä antureilla puolestaan seurataan jalkojen päivän ja yön aikaisia liikkeitä. Antureiden lisäksi kehoon kiinnitetään rinnan alueelle pieni, noin kännykän kokoinen laite, joka rekisteröi kaiken antureiden välittämän tiedon jatkoanalysointia varten.”

 

Anturit ovat melko huomaamattomia ja ne kiinnitetään kehoon siten, etteivät ne haittaa tavallista elämää oikeastaan juuri lainkaan. “Kaikkea aivan normaalia saa ja voi tehdä. Ainoastaan hikiliikuntaa pitää välttää ja suihkussa ei antureiden kanssa voi käydä.”

 

Mitä jos en onnistukaan nukkumisessa tutkimusyönä?

Tutkimusyön asiakas viettää joko kotonaan tai pitkänmatkalaiset voivat yöpyä hotellissa. Ensimmäinen tapa on monelle mieluisin, sillä koti on tietenkin paikka, jossa uni yleensä parhaiten tulee. Mutta ihan yhtä hyvin käy sekin, että tutkimusyön viettää hotellissa.

Susannan mukaan asiakkaat pohtivat usein sitä, epäonnistuuko tutkimus, jos tutkimusyönä ei saakaan nukuttua. “Tämä on turha pelko, sillä ihminen kyllä nukkuu joka yö. Joskus tutkimusyön jälkeen asiakas saattaa kertoa nukkuneensa vain kolme tuntia. Tutkimusdata kuitenkin paljastaa, että unta on yön aikana tullutkin esimerkiksi kuuden tunnin verran. Tämä johtuu siitä, että ihminen ei tiedosta kaikkia mikronukahtamisiaan eikä siitä syystä myöskään pysty itse arvioimaan unensa kokonaiskestoa.”

Susanna rauhoitteleekin unestaan huolestuneita kertomalla, että käytännössä vähäinenkin unimäärä tutkimusyön aikana riittää. “Jo sinä aikana me kyllä saamme selville tarpeeksi unen rakenteesta jatkotoimenpiteitä varten.”

 

Uni avataan käsityönä

Tutkimusyön jälkeen asiakas palaa uniklinikalle poistattamaan anturit. Ja nyt alkaa koko tutkimuksen mielenkiintoisin vaihe. Asiakkaan uni puretaan käsityönä sekunti sekunnilta osiin ja selvitetään tismalleen mitä yön aikana on tapahtunut.

Datan analysointi on koko tutkimuksen kannalta merkittävä vaihe, sillä sen aikana varmistetaan asiakkaalle oikea diagnoosi. Tästä syystä tämä työvaihe tehdään käsityönä alan huippuammattilaisten toimesta. “Se, että toteutamme tämän tutkimusvaiheen käsityönä koneellisen analysoinnin sijaan, on yksi niistä syistä, miksi juuri Coronaria Uniklinikalla tehdään Suomen mittakaavassa aivan huipputason unitutkimusta”, Susanna kertoo.

Lopuksi lääkärille

Asiakas saapuu tapaamaan lääkäriä viimeistään parin viikon kuluttua unitutkimuksesta. Tapaaminen kestää noin 45-60 minuuttia ja sen aikana lääkäri käy asiakkaan kanssa perusteellisesti läpi, mistä tämän unihäiriöt johtuvat. Lisäksi lääkäri kertoo millaista hoitopolkua ongelman korjaamisessa lähdetään seuraamaan.

“Usein tutkimuksessa asiakkaalta löydetään useampiakin saman aikaisia unihäiriöitä”, Susanna selvittää. “Tällöin päätetään, mitä häiriöistä lähdetään ensisijaisesti hoitamaan, ja missä järjestyksessä muihin löydettyihin häiriöihin pureudutaan. Tapauskohtaisesti häiriöitä voidaan hoitaa myös useampaa kerralla. Yleisimpiä tutkimuksessa esiin tulevia unihäiriöitä ovat unettomuus, univaje, herkkäunisuus ja uniapnea.”

Vielä lopuksi Susannalla on hyviä uutisia. “Ilahduttava asia on, että olipa asiakkaalta diagnosoitu unihäiriö mikä tahansa, sitä pystytään yleensä hoitamaan. Mutta koska syyt unihäiriöiden taustalla ovat aina puhtaasti lääketieteellisiä, voidaan niiden aiheuttajat ja siten myös oikea hoitomuoto löytää vain perusteellisella tutkimuksella. Tutkimukseen kannattaakin osallistua jokaisen, joka kaipaisi lisäboostia päiväänsä. Usein huonon vireystilan syy saattaa nimittäin johtua juurikin unesta”, Susanna tiivistää.


Varaa aika unitutkimukseen täältä

 

Lue lisää unitutkimuksesta > Unitutkimus avaa unen anatomian