Hyvä yö kuuluu kiireiseenkin kalenteriin 1

Hyvä yö kuuluu kiireiseenkin kalenteriin

Arki on monelle kilpajuoksua kelloa vastaan. Velvollisuuksia suoritetaan usein niin tunnollisesti, että vastapainoksi vaadittava palautuminen unohtuu. Päivittäinen energisyys kuitenkin perustuu kuormituksen ja levon tasapainoon, ja palautumisen laiminlyömisellä on aina ennen pitkää ikäviä seurauksia. Siksi hyvin nukuttu yö olisikin mahdutettava osaksi jokaista vuorokautta.

Monelle meistä aivan normaalikin arki tarkoittaa sitä, että kalenterimme on meihin kohdistuvien odotusten seurauksena ratketa liitoksistaan. Työelämän vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja myös yksityiselämän puolella pitäisi pystyä suoriutumaan monista asioista. Kaikkien velvollisuuksiemme lisäksi meidän pitäisi ehtiä huolehtimaan vielä itsestämmekin, syödä terveellisesti ja liikkua riittävästi. Me ihmiset hamuamme elämältä paljon ja kaiken tämän paineen alla käy usein niin, että elämästä tulee suoritus. Laput silmillä eteenpäin puksuttamisen kustannuksella unohdamme laadukkaan elämisen kannalta kaikkein tärkeimmän, eli unen.

Palautumisen laiminlyömisellä on kuitenkin lopulta aina ikävät seuraukset, sillä kukaan ei voi tulla toimeen ilman riittävää lepoa.  Kun keho on jatkuvasti ylirasittuneessa tilassa, alkaa se näkyä esimerkiksi yleisenä suorituskyvyn laskuna, jatkuvana sairasteluna ja mielialaongelmina. Tehokkuus muuttuukin tehottomuudeksi ja arjesta tulee entistä haasteellisempaa.

 

Oikea rytmi takaa hyvän unen

Aikuinen ihminen tarvitsee yössä unta 7–9 tuntia. Nukkua ei voi koskaan liikaa, joten pidempikään palautuminen ei ole kenellekään pahitteeksi. Aloita siis raivaamalla kalenteristasi siivu riittävän pitkille yöunille. Uniaikaasi määritellessäsi ota huomioon, että joka yö unesta häviää 30–45 minuuttia johonkin, lisää siis tämän verran extraa siihen tavoiteaikaan, jonka yössä haluat käyttää varsinaiseen nukkumiseen. On myös tärkeää, että heräät ja menet nukkumaan joka päivä samaan aikaan, sillä elimistö pitää rutiineista.

Päivän aikana sinun tulisi huolehtia siitä, että kasvatat sekä fyysistä että kognitiivista unipainettasi riittävästi. Kun keho ja mieli ovat saaneet päiväaikaan tarpeeksi tehtävää, on illalla nukahtaminen tyhjentyneillä akuilla helpompaa. Kognitiivisen unipaineen kasvattaminen ei useimmille luultavasti ole ongelmallista. Työt, opiskelut ja vapaa-ajan moninaiset aktiviteetit pitävät tästä huolen.

Fyysisen unipaineen kasvattaminen sen sijaan saattaa arjen vauhdissa jäädä vähemmälle, sillä kiireen keskellä esimerkiksi liikunnasta voi olla houkuttelevaa luopua. Tästäkin huolimatta olisi hyvä huolehtia siitä, että päivittäin tulee rasittaneeksi kehoaan jollakin tavalla. Aina liikkumisen ei tarvitse olla hiki hatussa puurtamista, vaan esimerkiksi kotiaskareidenkin hoitaminen voi jonakin päivänä riittää aivan hyvin liikuntasuoritukseksi. Liikkumisen ajankohta kannattaa päivän ohjelmassa ajoittaa siten, että se tukee unen palauttavuuden lisääntymistä mahdollisimman hyvin. Treenaaminen myöhään illalla heikentää unen laatua, etenkin jos olet iltavirkku tai muuten herkkäuninen. Samoin aamutreeni liian lyhyiden yöunien kustannuksella on huono asia. Paras aika liikunnan harrastamiseen on päivällä tai alkuillasta, jolloin liikuntasuorituksen jälkeen ehtii rauhoittua riittävästi ennen kuin on aika suunnata sänkyyn.

Ruokailun rytmittämisellä on tärkeä rooli hyvän yöunen rakentamisessa. Siksi kiireestäkin huolimatta joka päivä pitäisi muistaa kiinnittää huomiota siihen, mitä ja missä kohtaa päivää syö. Aamu on hyvä aloittaa tukevalla aamiaisella, sillä se auttaa tekemään hyviä ateriavalintoja myöhemmin pitkin päivää. Jotta vireystaso ei pääse laskemaan päivän aikana, olisi aterioita hyvä nauttia päiväaskareiden lomassa noin kolmen tunnin välein.

Unen kannalta päivän tärkein ateria painottuu iltaan, toisin kuin usein kuvitellaan. Ruokailu nimittäin vaikuttaa aina vireystilaamme ja provosoi väsymystä. Syöminen on myös ainakin valtaosan mielestä mukavaa, niin kuin illan tulisi muutenkin olla. Kerää iltaruoalla lautasellesi hyviä hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiinia. Ne toimivat palautumisesi rakennusaineina seuraavan yön aikana.

Ruokailun jälkeen loppuilta on hyvä omistaa rauhoittumiselle ja mukavien asioiden tekemiselle. Tässä kohtaa on jo suositeltavaa vetäytyä offline-tilaan puhelinten ja aivotoimintaa aktivoivien sähköpostiviestien ulottumattomiin. Tee illalla jotain, mistä erityisesti pidät. Lue, katso elokuvia tai tee vaikkapa mielenrentoutusharjoitus. Kun mieli on sänkyyn suunnatessa rauhallinen, rauhoittuvat aivotkin syvään, palauttavaan uneen nopeammin.

Laadukkaan levon varmistamiseksi kannattaa myös kiinnittää huomiota makuuhuoneen unihygieniaan. Varsinkin unettomuudesta ja herkkäunisuudesta kärsivät heräilevät helposti pienimpiinkin ääniin ja muihin häiriötekijöihin. Kun makuuhuone on pimeä ja hiljainen, onnistuu nukkuminenkin paremmin.

 

Unitutkimus on tie energisempään elämään

Jos olet päivän aikana varmistanut, että edellytykset nukkumiseen ovat seuraavana yönä kunnossa, mutta nukkuminen ei siitä huolimatta onnistu, voi unessasi olla fysiologinen ongelma. Yleisimmin unta häiriköivät unettomuus, uniapnea tai levottomat jalat.

Yleisohjeena voi pitää, että jos olet säännönmukaisesti kahtena päivänä viikossa väsynyt tai sinulla on toistuvia pidempiä unettomuusjaksoja, on unessasi joko määrällistä tai laadullista ongelmaa. Selvyyteen unesi laadusta pääset helpoimmin osallistumalla unitutkimukseen. Tutkimus koostuu lääkärin ensikäynnistä, unitutkimusyöstä sekä toisesta lääkärikäynnistä. Tämän prosessin aikana unesi tila saadaan selville ja tarvittaessa sinulle rakennetaan hoito-ohjelma, jolla unestasi tehdään parasta mahdollista.

Jos koet arjessasi pienintäkään haastetta jaksamisesi suhteen, älä jää selviytymään yksin. Me Coronaria Uniklinikalla tiedämme, miten pääset suorinta mahdollista reittiä kiinni energisempään elämään.

 


Varaa aika unitutkimukseen

SIIRRY VERKKOAJANVARAUKSEEN

Tai laita viesti niin me olemme sinuun yhteydessä:

  • Lisätietoja:

  • *= vaadittu kenttä.

Uniongelmat alkavat taatusti ottaa ennen pitkää aivoon

HS: Unitutkija varoittaa luottamasta aktiivisuusmittarien antamaan tietoon unen vaiheista

 

Juttu julkastu Helsingin sanomissa 11.7.2019. Lue täältä.

Alkoholi pilaa yöunet – Jo pieni määrä alkoholia heikentää unen laatua

Alkoholi pilaa yöunet

Kesällä ja varsinkin lomalla on kiva ottaa olut tai siideri terassilla auringon paistaessa tai mökillä saunan jälkeen. Ruuan kanssa lasi viiniä maistuu yhdelle jos toisellekin. Alkoholi ei kuitenkaan sovi yhteen hyvien yöunien kanssa.

 

Alkoholi on maailman yleisin unilääke, koska se rentouttaa ja auttaa nukahtamaan, minkä monet tietävät. Coronarian unilääkäri Henri Tuomilehto kertoo, että unen laatu kuitenkin kärsii huomattavasti, kun on nauttinut alkoholia. Silloin elimistön vireystila nousee ja uni katoaa. Lopputuloksena on se, että uni ei ole palauttavaa.

”Pisarakin huonontaa unta, sillä alkoholi vaikuttaa aivotoimintaan. Mitä herkkäunisempi ihminen on, sitä pienempi määrä vaikuttaa jo haitallisesti”, Tuomilehto toteaa.

Aivot hallitsevat kaikkea, ja alkoholin vaikutuksesta nukkuminen muuttuu pinnalliseksi. Ihminen nukkuu syvän unen alussa ja jos nukkuu pinnallisesti, ei syvää unta tule.

 

”Unen tärkein tehtävä eli energian luominen ihmiselle jää näin puuttumaan eikä uni ole palauttavaa. Tämän seurauksena ihminen herää väsyneenä.”

 

Alkoholi aiheuttaa myös kuorsaamista ja pahentaa uniapneaa. Koska alkoholi voimistaa rentoutumista, uniapnea pahenee niillä, joilla on siihen altistusta, ja hengityskatkoja voi tulla enemmän.

Jotkut ottavat yömyssyn, jotta nukahtaisivat paremmin. Se ei ole kuitenkaan suositeltavaa. Yömyssy saattaa väsyttää ja helpottaa nukahtamista, mutta se tuhoaa unen laadun.

”Hyöty on miinus eikä edes plusmiinusnolla. Tällöin unesta puuttuu kokonaan palauttava vaikutus. Kolme tuntia ilman alkoholia on parempi, kuin nukkuminen pitempään alkoholin kanssa. Ihmiset luulevat, että nukkuminen paranee, kun ottaa yömyssyn. Mutta unenlaatu ja nukahtaminen on kaksi eri asiaa.”

 

 

 

 

 

Unirytmi on tärkeää säilyttää lomallakin

Unirytmi on tärkeää säilyttää lomallakin

Usein lomalla unirytmi saattaa kellahtaa päälaelleen, kun valoisat yöt houkuttelevat valvomaan pitempään ja herääminen venyy aamuisin. Unilääkäri Henri Tuomilehto kuitenkin suosittelee säilyttämään tavallisen unirytmin lomallakin.

Lomalla tulisi nukkua samalla tavalla kuin töissä käydessä, koska silloin on tarkoitus palautua töiden aiheuttamasta väsymyksestä ja kerätä voimia tulevaan.

Unilääkäri Henri Tuomilehto korostaa, että nukkuminen perustuu rytmeihin ja hyvä sekä virkistävä nukkuminen perustuu terveelliseen elämäntapaan.

”Kun puhutaan elämäntavasta, se on sama lomalla ja arkena. Ihminen tekee eri juttuja, mutta elämäntapa on hyvä pitää lomallakin.”

Mikään ei tietenkään ole mustavalkoista, vaan lomalla pitää antaa itselle löysää.

”Pääsääntöisesti pitäisi pyrkiä pitämään kiinni hyvästä rytmistä ja siitä että nukkuu riittävästi. Pitää toki nauttia kesäöistä eikä saa olla ehdoton.”

Tämä ei saisi Tuomilehdon mukaan tarkoittaa sitä, että valvotaan kahteen ja herätään kahdeltatoista. Hän ei suosittele elämään kolmen neljän viikon lomaa eri rytmissä kuin arkena, koska työhön paluusta voi tulla vaikea ja loman hyödyt kaikkoavat.

”Siinä käy niin, että kun arki koittaa, pitää palata työrytmiin. On itsensä kiusaamista, että joutuu sitten taas tappelemaan oman rytminsä kanssa.”

Lyhytaikaisesta rytmin muutoksesta ei synny terveyshaittoja. Kielii muusta käyttäytymisestä, jos terveysongelmia ilmenee.

”Kesästä pitää nauttia ja viettää terveellistä elämää, ulkoilla ja syödä hyvin, mutta myös muistaa se, että lataa akkuja. Voi tulla tunne, että valoisaan aikaan ei pidä nukkua niin paljon, mutta on tärkeää palautua hyvin ja nukkua tarpeeksi. Ei kannata kaivaa verta nenästä, vaan säilyttää lomallakin terveet elämäntavat.”

 

Coronaria Uniklinikalle SFS-EN ISO 9001:2015 -laatusertifikaatti

Coronaria Uniklinikalle SFS-EN ISO 9001:2015 -laatusertifikaatti

Coronaria Uniklinikalle on myönnetty Kiwa Inspecta Sertifiointi Oy:n SFS-EN ISO 9001:2015 -laatusertifikaatti, joka kattaa Helsingin uniklinikan toiminnan, unihäiriöiden diagnosoinnin ja hoidon. Sertifiointi laajennetaan Coronaria Uniklinikan muille toimipaikoille lähivuosien aikana.

Hyvä uni tulee Järvenpäähän yleisötapahtuma 23.5.2019 1

Hyvä uni tulee Järvenpäähän
yleisötapahtuma 23.5.2019

Unen laatu on elintärkeää. Pidä siitä huolta!

Coronaria järjestää torstaina 23. toukokuuta maksuttoman Hyvä uni tulee Järvenpäähän -yleisöillan Järvenpää-talossa. Samalla vietetään Coronaria Uniklinikan Järvenpään toimipisteen avajaisia.

Tule kuuntelemaan tietoiskuja paremmasta unesta ja uniapnean CPAP-hoidosta. Pitkään jatkunut huono nukkuminen tai väsymys ovat aina oireita sairaudesta, jota kannattaa tutkia. Kaikki unihäiriöt ovat hyvin hoidettavissa.

OHJELMA:

17.00 Yleisöilta alkaa

17.30 Tietoisku: Uni ja hyvinvointi – näin nukut paremmin, unilääkärin vinkit parempaan uneen – dosentti, unilääkäri Henri Tuomilehto

18.15 Tietoisku: Kuorsaus ja uniapnea – Myrkkyä makuuhuoneessa – dosentti, korva- nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Miikka Peltomaa

20.00 Yleisöilta päättyy

Tietoiskujen lisäksi ohjelmassa on mahdollisuus tehdä unitesti, jolla saat suuntaa-antavan arvion omasta nukkumisestasi ja palautumisestasi. Lisäksi CPAP-laitepisteellä voi sovittaa CPAP-maskia, ja unihoitaja vastaa kysymyksiin. Esittelyssä myös maailman pienin CPAP-laite AirMini.

Tapahtumassa arvotaan laaja unitutkimus (arvo 806 euroa).

Tilaisuudessa tarjolla terveellisiä smoothieita. Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja sekä käyttämään Hyvän unen -tarjoukset hyödyksi.

Järvenpäähän on helppo tulla. Helsingin Rautatieasemalta ja Riihimäen suunnalta lähtee junat (R ja H) puolen  tunnin välein, junamatka kestää Helsingistä vain n. 30 minuuttia. Järvenpään Rautatieasemalta on talolle vain 150 m:n kävelymatka.

Omalla autolla pääset perille myös sujuvasti, sijaitseehan Järvenpää lähellä Lahden  ja Tampereen moottoriteitä. Pysäköintialueet löydät tästä.


MITÄ: Coronaria Uniklinikan maksuton yleisöilta
MISSÄ: Järvenpää-talo, Sibelius-sali, Hallintokatu 4, 04400 Järvenpää
MILLOIN: to 23.5. kello 17.30–20.00
HUOM: Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Sibelius-saliin mahtuu 500 henkilöä.

>>>Linkki Facebook tapahtumaan

Unilääkäri vastaa

Unilääkäri vastaa

Unilääkäri vastaa videosarjassamme dosentti Henri Tuomilehto vastaa viikoittain kiinnostaviin kysymyksiinne uneen liittyen.

Aloitamme videosarjan kysymyksellä:
Voiko alhainen ferritiini eli varastorauta vaikuttaa unen laatuun?

Unilääkäriksi Coronaria Unklinikalle?

Unilääkäriksi Coronaria Unklinikalle?

Oletko kiinnostunut unesta ja terveellisistä elämäntavoista? Oletko jo erikoistunut mutta haluat lisäksi tehdä jotain erilaista, mitä vain harva tekee tällä hetkellä Suomessa? Meillä Coronaria Uniklinikalla sinulla on mahdollisuus pätevöityä unilääkäriksi ja työskennellä unen erityisosaajana.

Kynnyskysymys ei ole se, onko sinulla aiempaa kokemusta unesta ja terveellisistä elämäntavoista. Tärkeintä on aito kiinnostus aiheeseen ja halu kehittyä. Me Coronariassa koulutamme sinut unilääkärin työhön. Sinulla onkin ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä jotain, mitä vain harva lääkäri tekee tällä  hetkellä. Koulutuksesta ja perehdytyksestä vastaa henkilökohtaisesti dosentti, erikoislääkäri Henri Tuomilehto, jolla on unilääketieteen erityispätevyys.

Uniklinikkamme muodostavat Suomessa ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden ja asiantuntijaverkoston, jossa työskentelee jo nyt 20 koulutettua unilääkäriä Helsingissä, Lahdessa, Järvenpäässä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Olemme avaamassa lähiaikoina uudet uniklinikat Seinäjoelle ja Turkuun.

UNILÄÄKÄRIN TYÖ ON PALKITSEVAA

Pitkäaikainen uniongelma on lääketieteellinen ongelma. Kyse on unihäiriöstä. Unihäiriöiden diagnosointi perustuu unitutkimukseen ja potilaan oirekyselyyn. Unihäiriöt ovat hyvin hoidettavissa syyn selvittämisen jälkeen ja työssämme näkee hienoja potilastarinoita.

TYÖSKENTELY, YHTEISTYÖ JA KEHITTYMINEN

Potilaat tulevat uniklinikoillemme joko suoraan tai lähetteellä. Ensikäynnistä lähtien toimintamallimme on selkeä. Lääkärimme työskentelevät ammatinharjoittajasopimuksella vähintään kerran viikossa puoli päivää tai koko päivän. Tämä takaa, että ote työhön säilyy ja työssä pystyy kehittymään.

Emme jätä sinua yksin. Coronarian valtakunnallinen uniklinikoiden verkosto takaa toimivan konsultointimahdollisuuden. Henkilökohtaisen koulutuksen ja perehdytyksen lisäksi järjestämme koulutuspäivät kaksi kertaa vuodessa. Jokaisella uudella lääkärillä on myös  nimetty tukihenkilö.

HAKEMUKSET, LISÄTIETOJA JA YHTEYDENOTOT

Ole yhteydessä, jätä viesti tai soittopyyntö yhteystiedoillasi, soitan sinulle taikaisin, niin keskustellaan lisää.

Ystävällisin terveisin,

Henri Tuomilehto
Dosentti, erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologi -eurooppalainen unilääketieteen pätevyys

henri.tuomilehto@coronaria.fi

Hyvä uni tulee Seinäjoelle yleisötapahtuma 15.5.2019 1

Hyvä uni tulee Seinäjoelle yleisötapahtuma 15.5.2019

Unen laatu on elintärkeää. Pidä siitä huolta!

Coronaria järjestää keskiviikkona 15. toukokuuta maksuttoman Hyvä uni tulee Seinäjoelle -yleisöillan OmaSp Stadionin Atria ja SJK Loungessa. Samalla vietetään Coronaria Uniklinikan Seinäjoen toimipisteen avajaisia.

Tule kuuntelemaan tietoiskuja paremmasta unesta ja uniapnean CPAP-hoidosta. Pitkään jatkunut huono nukkuminen tai väsymys ovat aina oireita sairaudesta, jota kannattaa tutkia. Kaikki unihäiriöt ovat hyvin hoidettavissa.

AVAJAISTARJOUS: Unilääkärin ensikäynti 69,50 euroa (ovh 139 euroa). Tarjous voimassa avajaisissa varatuille ajoille.

OHJELMA:

17.00 Yleisöilta alkaa

17.30 Tietoisku: Uni ja hyvinvointi – näin nukut paremmin, unilääkärin vinkit parempaan uneen – dosentti, unilääkäri Henri Tuomilehto

18.15 Tietoisku: Uniapnean CPAP-hoito – LT, keuhkosairauksien ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Marisanna Schwenson

19.00 Tietoisku: Kuorsaus ja uniapnea – Myrkkyä makuuhuoneessa – dosentti, korva- nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Miikka Peltomaa

20.00 Tilaisuus päättyy

Tietoiskujen lisäksi pääset tekemään unitestin, jolla saat suuntaa-antavan arvion omasta nukkumisestasi ja palautumisestasi. Lisäksi CPAP-laitepisteellä voi sovittaa CPAP-maskia, ja unihoitaja vastaa kysymyksiin. Tilaisuudessa tarjolla terveellisiä smoothieita.

Tapahtumassa arvotaan laaja unitutkimus (arvo 802 euroa)!


MITÄ: Coronaria Uniklinikan maksuton yleisöilta
MISSÄ: OmaSp Stadion, Atria ja SJK Lounge, 3. krs, Alaseinäjoenkatu 15, Seinäjoki
MILLOIN: keskiviikkona 15.5. kello 17–20
HUOM: Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

>>>Linkki Facebook tapahtumaan

Voittajat tehdään yöllä – optimoi palautumisesi

Voittajat tehdään yöllä – optimoi palautumisesi

Mikäli treenaat tavoitteellisesti, olet todennäköisesti kuullut, että palautuminen on suorituskyvyn kehittymisen kannalta tärkeä vaihe. Lähdet ehkä salilta palautusjuomapulloa hölskytellen tai banaani poskessa, ja olet varmaankin myös liittänyt viikon treenikalenteriisi ainakin sen yhden lepopäivän. Hyvä, näin juuri kuuluu tehdäkin! Mutta tiesitkö sen, että 95% palautumisesta tapahtuu unesi aikana. Joten oletko huolehtinut myös siitä, että unesi olisi mahdollisimman laadukasta ja palauttavaa? Varsinkin jos kehittymisesi tuntuu jääneen junnaamaan paikoilleen, kannattaa unen määrä ja laatu ottaa suurennuslasin alle.

Henri Tuomilehto on tehnyt töitä 1000+ huippu-urheilijoiden kanssa ja tietää, mikä erottaa maailman terävimmän huipun muista

“Kaikkein menestyneimmille urheilijoille on yhteistä se, että he kaikki ovat hyvin tietoisia palautumisen merkityksestä ja rytmittävät omaa treenaamistaan sen ympärille”, Henri paljastaa. “He kuuntelevat tarkasti omaa kehoaan ja ovat ymmärtäneet, että treenaamisessa määrää tärkeämpää onkin laatu. Ja laadukkaan treenin edellytys on aina optimaalinen palautuminen.”

Käytännön esimerkin Henri kertoo kestävyysurheilun maailmasta. “Usein ajatellaan, että esimerkiksi kestävyysurheilijoille tärkeintä on treenata mahdollisimman paljon päivän aikana. Itse asiassa, parhaita tuloksia on monesti saavutettu aivan toisenlaisella harjoitusmetodilla. Jos esimerkiksi urheilijan päivän ohjelma on sellainen, että hän ei pysty menemään illalla ajoissa nukkumaan, on rankkaa treeniä aivan turha sijoittaa aikaiseen aamuun. Palautuminen saattaa jäädä määrällisesti vajaaksi ja lisäksi treenin aikainen ajoitus saattaa jopa stressata urheilijaa, aiheuttaen haasteita nukahtamiseen. Asioista perillä oleva urheilija kuuntelee tarkasti itseään, saattaa jopa jättää aamutreenin väliin tai ainakin keventää sitä ja sijoittaa päätreeninsä siihen kohtaa päivää, jolloin hänen vireystilansa on parhaimmillaan. Tärkeintä on, että urheilija on saanut yön aika riittävästi laadukasta lepoa, vaikka se sitten tarkoittaisi pidempään nukkumista aamulla.”

Tavallinenkin tarvitsee lepoa

Siinä missä ammattiurheilijoilla on mahdollisuus rakentaa koko elämänsä treeniohjelmansa ympärille, ei tavallisella aktiiviliikkujalla ole useinkaan näin. Treenien ja ansiotyön lisäksi pitäisi pystyä hoitamaan jäljelle jääneen ajan aikana myös kaikki muut arjen velvollisuudet, kuten perhe, ihmissuhteet, ja muut harrastukset. Henrin mukaan tällöin elämän kokonaiskuormitus voi yllättää monet.

“Tavallisen ihmisen arkeen kuuluu paljon muitakin asioita kuin treenaaminen. Se tarkoittaa sitä, että myös stressin ja kuormituksen määrä voi nousta korkeaksi, varsinkin jos arjen velvollisuuksien määrä ei ole suhteessa käytettävissä oleviin aikaresursseihin.”

Tavallisen kuntoilijan pitäisikin Henrin mukaan kiinnittää aivan erityistä huomiota nukkumisensa määrään ja laatuun, sillä unestaan huolehtimalla arjesta selviytymisestä tulee helpompaa. “Jos palautuminen ei ole kunnossa, kääntyvät treenin hyvät vaikutukset helposti päälaelleen. Sen sijaan että treenistä saataisiin irti hyviä asioita, se voikin alkaa syödä jaksamista.”

Miten uni palauttaa?

Uni on aktiivinen aika ihmisen elämässä, toisin kuin usein kuvitellaan. Koska nukumme, me itse emme ole vain tietoisia siitä. Uni on optimaalisen aivotoiminnan mahdollistaja. Unen yksi tärkeimmistä tehtävistä on energiavarastojen täydentäminen ja laadukkaan unen aikana luodaan edellytykset mielen ja kehon energisyydelle. Kun mieli on virkeä, on myös harjoittelu mukavaa. Jos treeni jossain kohtaa alkaakin maistua puulta, kannattaa tarkistaa löytyisikö syy motivaation häviämiseen kenties riittämättömästä palautumisesta.

Uni on elimistön aineenvaihdunnan kapellimestari. Silloin kun nukkuminen sujuu niin kuin kuuluu ja sitä tulee riittävästi, tapahtuu elimistössämme hyviä asioita. Silloin kun uni jää puutteelliseksi, ei aineenvaihdunnassamme tapahtuu oikeastaan mitään normaalia. Ja tämä tieto vahvistuu jatkuvasti uusien valmistuvien lääketieteellisten tutkimusten kautta. Urheilijalle ja liikkuvalle ihmiselle uni on myös hormonitoiminnan kannalta elintärkeää aikaa. Harjoitellessa syntyy aina kudosvaurioita ja kudosvaurioiden tärkeä korjaaja on kasvuhormoni. Kasvuhormonia erittyy aikuisella vain syvän unen aikana. Tutkimukset myös osoittavat kiistattomasti unen merkityksen elimistön ”rakennushormonin” testosteronin erityksessä. “Uni on luonnon omaa dopingia”, Henri alleviivaa.

Riskit kasvavat

Mitä sitten tapahtuu, jos laadukkaan palautumisen lyö laimin? Henri Tuomilehto kertoo nähneensä tästä lukuisia esimerkkejä käytännön hoitotyössään.

“Vastaanotollani näen liian usein urheilijoita, joiden harjoittelun ja palautumisen suhde on epätasapainossa”, Henri kertoo. “Palautumisen laiminlyömisestä seuraa useita huonoja asioita, pitkittyessään pahimmillaan aiheuttaen pakkotauon urheilemiseen ja harjoitteluun.”

Henrin mukaan palautumisen puutteessa ihmisen elimistö sekoaa. Aluksi elimistö pyrkii paikkaamaan tilannetta. Sympaattinen aktivaatio lisääntyy, mikä näkyy esimerkiksi syketasojen ja verenpaineen nousuna. Lyhyellä aikavälillä tästä ei ole haittaa, mutta jos epätasapaino jatkuu pitkään, tulee off-asentoon menemisestä ihmiselle lopulta hyvin hankalaa. Silloin ollaan ylirasitustilassa, elimistö käy ylikierroksilla koko ajan, ns. ”kynttilä palaa molemmista päistä”. Nukkuminen heikentyy ja stressitasot nousevat entisestään ja elimistön puolustusmekanismit romahtavat. Henri kertoo kohtaavansa vastaanotollaan hyvin usein uniongelmaisia urheilijoita, jotka ovat jatkuvassa infektio- ja sairauskierteessä.

Huonojen seurausten listaan Henri lisää vielä mielen ja motivaation ongelmat, keskittymiskyvyn heikentymisen, rasitusvammariskin lisääntymisen sekä ruokailukäyttäytymisen muuttuminen epäterveelliseksi.

Kuuntele itseäsi!

Äkkiseltään voi tuntua, että oikean tasapainon löytäminen treenin ja palautumisen välille on salatiedettä. Jokaisella tuntuu olevan hyviä neuvoja ja mielipiteitä, joita noudattamalla optimaalinen tila löytyy.

Henrillä on urheilijalle kuitenkin hyvin yksinkertainen neuvo.

“Kuuntele rehellisesti itseäsi. Sen sijaan että seuraisit orjallisesti muiden antamia ohjeita, selvitä, miltä juuri sinusta itsestäsi tuntuu ja toimi sen mukaan. Niin tekevät huippu-urheilijatkin. Vaikka maailman valiot harjoittelevat tiiviissä vuorovaikutuksessa valmentajansa kanssa, ovat he kuitenkin itse aina oman harjoitusrytminsä määrittelemisessä kuskin paikalla. Ja pidä mielessä, että myös palautumisessa kaikki lähtee perusasioista, kuten hyvälaatuisesta unesta.”

 

Palaudutko sinä riittävästi? Jos koet tarvitsevasi vinkkejä palautumiseen, osallistu Voittajat tehdään yöllä verkkovalmennukseemme TÄSTÄ.

Unettomuus on unihäiriöistä yleisin

Unettomuus on unihäiriöistä yleisin

Unihäiriöitä on tunnistettu lähes sata erilaista. Juttusarjassamme käsittelemme näistä kolmea yleisintä, eli unettomuutta, uniapneaa sekä levottomat jalat -oireyhtymää. Sarjan ensimmäisessä osassa perehdymme suomalaisilla yleisimmin esiintyvään unihäiriöön, unettomuuteen.

Unettomuus aiheuttaa ongelmia yli miljoonalle

Unettomuus on unihäiriöistä yleisin ja siitä kärsii yli miljoona suomalaista. Satunnaisesti meistä nukkuu huonosti kolmasosa ja säännönmukaisesta, pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii tutkimusten mukaan jopa 10-15 % väestöstä.

Unettomuudessa on pohjimmiltaan kyse ihmisen vireystilan poikkeavuudesta. Kun vireystaso normaalisti lähtee iltaa kohden laskuun, unettomuudesta kärsivälle käykin päinvastoin. Nukkumaanmenon hetkellä uneton on liian virkeä nukahtaakseen ja rauhoittuakseen palauttavaan uneen. Koska aivojen aktiviteettitaso on myös nukkumisen aikana korkea, unen laatu jää huonoksi eikä uneton koe oloaan virkeäksi aamulla herätessään. Pahimmillaan unettomalla ihmisellä on vireystila jatkuvasti koholla aiheuttaen pitkäkestoista stressiä elimistölle. Tämä luonnollisesti altistaa jossain vaiheessa elimistön uupumisille.

Unettomuus aiheuttaa univajetta, mikä puolestaan altistaa diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille, sepelvaltimotaudille sekä kohonneelle verenpaineelle ja ylipainolle. Se vaikuttaa negatiivisesti myös aineenvaihduntaan ja paranemiseen. Lisäksi tämä unihäiriö heikentää stressinsietokykyä, aiheuttaa mielialaongelmia sekä lisää tapaturma-alttiutta.

Iltavirkku on usein seuraavan päivän torkku

Unettomuudessa on varsin usein kyse siitä, että potilaalla on luonnostaan taipumus ja alttius huonoon nukkumiseen. Tyypillisesti unettomuudesta kärsivät potilaat ovat iltavirkkuja tai herkkäunisia ihmisiä. Riski unettomuuteen lisääntyy iän myötä ja useammin tästä unihäiriöstä kärsivät naiset kuin miehet. Alttiutta unettomuuteen voi esiintyä jo lapsuudesta lähtien, mutta unihäiriö voi puhjeta myös myöhemmällä iällä esimerkiksi voimakkaan tai pitkään jatkuneen stressin myötä.

Noin 30-40 %:ssa unettomuusdiagnooseista syy vaivaan löytyy elimellisestä sairaudesta. Esimerkki tällaisesta on uniapnea, jossa ylähengitysteiden ahtaumat aiheuttavat nukkujalle unenaikaisia hengityskatkoksia ja siten toistuvaa heräilyä kesken unien.

Parempia ja huonompia öitä

Unettomuuden oireet voivat vaihdella kausittain. Toisinaan unettomuudesta kärsivä ihminen voi onnistua nukkumaan paremmin kun taas toisina aikoina oireilu lisääntyy ja nukkuminen hankaloituu.

Yleistä on, että unettoman nukahtaminen kestää säännönmukaisesti yli 30 minuuttia tai hän herää yöllä vähintään 2-3 kertaa. Takaisin uneen pääsy kestää niin ikään yli puoli tuntia. Useimmiten ongelmana on, että nukahtaminen ja yöllinen herääminen ovat toistuvia.

Hyvä yö tehdään päivän aikana

Pitkäkestoisessa unihäiriössä on kyse lääketieteellisestä ongelmasta, jolloin ongelman ratkaisu täytyy perustua syyn selvittämiseen. Aivan kuten muidenkin unihäiriöiden, myös unettomuuden hoidossa hoito-ohjelman määrittely perustuu aina huolelliseen unitutkimukseen. Tällöin lääkäri tietää mitä hän hoitaa ja ennen kaikkea pystyy kertomaan potilaalleen mikä tätä vaivaa. Tutkimuksen tärkein tehtävä on varmistaa, ettei syy unettomuuden takana ole jokin elimellinen sairaus.

Suurin osa unettomuusdiagnooseista on ei-elimellisiä. Tällöin pääsääntöisenä hoitomuotona suositellaan lääkkeetöntä hoitoa ja lääkehoitoa käytetään tarvittaessa vain muun hoidon tukena. Unettomuuden hoidossa tärkeää on rakentaa unettoman uni-valverytmi sellaiseksi, että vireystila lähtee luonnollisesti laskuun illan lähestyessä ja palauttavaan uneen pääsy nopeutuu.

Vireystilan hallinnassa puolestaan on oleellista ylläpitää hyvää vireystasoa siten, että energiaa riittää koko päivän ajaksi kognitiivisen ja fyysisen unipaineen kasvattamiseen. Tämä tapahtuu käytännössä huolehtimalla, että uni-valverytmi on joka päivä säännöllinen, ravitsemus on kunnossa ja liikuntaa harrastetaan päivittäin riittävästi.

Unettomuuden hoidossa myös onnistumisten aikaansaaminen on tärkeää. Kun potilas saa huonon nukkumisen kierteensä katkaistua ja onnistuu nukkumaan öitä hyvin, nukkumiseen kohdistuva stressi vähenee ja hyvän unen mahdollisuudet kasvavat.

Voisiko se johtua unettomuudesta?

Jos sinulla on säännöllisesti ongelmia nukahtamisessa tai heräilemiset ja valvominen vaikeuttavat öitäsi, voi olla mahdollista että kärsit unettomuudesta. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos nukut viikossa säännönmukaisesti huonosti useammin kuin kahtena yönä ja kärsit sen johdosta päiväaikaisesta väsymyksestä, on valvomisesi takana unihäiriö.

Älä lähde etsimään ensisijaista apua nukkumisongelmiisi nukahtamis- tai unilääkkeistä, vaan hakeudu unitutkimukseen. Tutkimus on äärimmäisen vaivaton toimenpide, jonka hyöty on uniongelmaiselle merkittävän suuri. Tutkimuksen tuloksena huonosti nukkumisesi syy selviää ja saat diagnoosin pohjalta sinulle räätälöidyn hoito-ohjelman, jonka avulla pääset taas nauttimaan energisemmästä ja virkeämmästä päivästä!

 

Varaa aikasi ensikäynnille verkossa tästä!

 

Vuokraamme CPAP-laitteita

Vuokraamme CPAP-laitteita

Kun huoli omasta terveydestä on suuri, on diagnoosilla ja hoidon aloituksella usein kiire. Terveydenhuollossa jonotusajat voivat olla paikkakunnasta riippuen pitkiä. Coronaria uniklinikalla pääset tutkimukseen viipymättä ja diagnoosin varmistuttua hoidonaloitus tehdään nopealla aikataululla.  Tai jos sinulla on jo uniapneadiagnoosi, voimme vuokrata CPAP-laitteen.

CPAP-hoidon aloituskäynnillä hoitaja tutustuttaa potilaan CPAP-laitteen käyttöön siten, että samana iltana potilas kykenee kotona aloittamaan itsenäisesti hoidon. Tärkein yksittäinen osa hoidonaloitusta on sopivan maskin sovittaminen. Kasvon muotoja ja kokoja on lukemattomia ja myös erilaisia maskivaihtoehtoja tarvitaan paljon. Kokenut CPAP-hoitajamme löytää nopeasti potilaalle parhaan vaihtoehdon. Yleensä potilaan kannattaa kokeilla sekä nenän ympärille istuvaa nenämaskia että nenä ja suun ympärille asettuvaa kokokasvomaskia. Nenämaskiin sopeutuvat potilaat kokeilevat myöhemmin vielä sierainmaskia, joka siroimpana maskeista on monen potilaan suosikkimaski.

CPAP-laitteissamme on etäseurantapalvelu. Etäseuranta on tärkeä tuki potilaalle saada apua tarvittaessa hoidon alkutaipaleella.

Uniklinikalla potilasta seurataan ja tuetaan CPAP-hoidon alettua ilmaantuneiden haasteiden mukaisesti yksilöllisesti hoitajan soitoin, vastaanotolla ja tarvittaessa myös lääkärin vastaanotolla.

Tutustu hinnastomme täällä.

Mikäli haluat ostaa tai vuokrata CPAP-laitteen, sinun tulee varata aika hoitajalle, joka opastaa laitteen helppoon käyttöön sekä löytää juuri sinulle sopivan maskin. Ole hyvä ja lähetä viesti hoitajillemme, he ovat sinuun yhteydessä.

Lomake 390910301 näytetään tässä.
Kuorsaus on usein muutakin kuin pelkkä meluhaitta 1

Kuorsaus voi olla merkki uniapneasta

Kuorsaus on erittäin yleinen vaiva, jota esiintyy usein etenkin keski-iän kynnyksellä ja sen ylittämisen jälkeen. Sen lisäksi, että kuorsaus järisyttää makuuhuoneen rauhaa, se voi olla myös oire uniongelmista joihin olisi syytä suhtautua vakavasti. Miten kuorsausta kannattaa lähteä hoitamaan? Sen saat selville lukemalla tämän jutun.

Lähes jokainen meistä kuorsaa joskus. Esimerkiksi pitkäksi venähtäneiden illanviettojen jälkeisinä aamuina voi normaalisti hiljainen nukkujakin saada kuulla kuorsanneensa yöllä äänekkäästi. Vastoin yleistä oletusta kuorsaus ei katso sukupuolta. Naisilla kuorsausta esiintyy lähes yhtä yleisesti kuin miehilläkin.

Kuorsausääni syntyy, kun hengitysilma jää pyörimään hengitysteiden ahtaisiin osiin ja pluvataan hiljentävän makuuhuoneen yölliset desibelit silmänräpäyksessä. Ennen kuin investoi kuorsaustyynyyn, kuorsauskiskoon tai moottorisänkyyn, kannattaa selvittää, mistä kuorsaus pohjimmiltaan johtuu. Etenkin silloin, kun kuorsaaminen on jatkuvaa ja siihen liittyy hengityskatkoja, on varmistettava ettei kyse ole uniapnean oireesta. Uniapneaa esiintyy noin 20 %:lla kuorsaajista ja hoitamattomana tämä unihäiriö vain pahenee vuosien myötä. Uniapneaan on syytä suhtautua vakavasti, sillä sen myötä riski myös esimerkiksi diabeteksen tai sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamiseen kasvaa oleellisesti.

Kun on varmistettu, ettei kuorsaamisen takana ole fysiologista sairautta, on vaivan ensisijainen hoitomuoto omien elämäntapojen kuntoonlaittaminen. Jos tämäkään ei auta, voi apua lähteä etsimään erilaisista markkinoilla olevista kuorsaustuotteista.

Tee unitesti

Suu auki kuorsauksesta!

Kuorsaus itsessään ei ole kuorsaajalle haitallista, vaan enemmänkin yöllisistä sinfonioista voi kärsiä hänen lähipiirinsä. Eniten kuorsaajaa vaivaakin usein syyllisyys siitä, että hän omalla nukkumisellaan häiriköi muiden unta.

On hyvä muistaa, että kukaan ei kuorsaa tahallaan ja siksi aiheesta olisikin hyvä puhua aina hyvässä ja rakentavassa hengessä. Aiheen välttely voi johtaa siihen, että pahimmillaan samassa vuoteessa yrittää nukkua kaksi ihmistä, joiden kummankin energiat ovat meluisien öiden takia jatkuvasti myös päivisin poissa.

Joskus harkinnan arvoinen ratkaisu unirauhan palauttamiseksi voi olla esimerkiksi korvatulppien käyttäminen tai jos mahdollista, nukkuminen eri huoneissa. Monelle erillään nukkuminen voi olla alkuun vieras ajatus, sillä sen saatetaan ajatella tarkoittavan parisuhteen hiipumista. Mutta entä jos asia olisikin lopulta aivan toisin? Voisiko pariskunnan keskinäinen yhteispeli sujuakin paremmin jos sen osapuolet olisivat päiväaikaan energisiä, virkeitä ja hyvin levänneitä?

Unitutkimus on kuorsaajan helppo henkivakuutus

Unitutkimus on vaivattomin ja nopein tapa selvittää luotettavasti, mistä kuorsaus johtuu ja sulkea pois uniapnean mahdollisuus sen takana. Tutkimusyön jälkeen potilaalle rakennetaan tarvittaessa räätälöity, syynmukainen hoito-ohjelma, jolla varmistetaan että levollisemmat yöt pääsevät alkamaan samantien.

Osallistu nyt Suomen kovin kuorsaaja kisaamme Coronarian Facebookissa, jossa voit voittaa unitutkimuksen!
Kisa päättyy 5.4.2019.

Voittajat tehdään yöllä 3

Yhteistyöllä paremman palautumisen eväitä nuorille urheilijoille

Päätätkö olla voittaja vai annatko muille etumatkaa? Coronaria Uniklinikan ja Olympiakomitean urheiluakatemian yhteistyöllä paremman palautumisen eväitä nuorille urheilijoille.

Dosentti Henri Tuomilehto on urallaan nähnyt urheilun koko kirjon. Hän on tavannut noin tuhat urheilijaa ja auttanut heitä urallaan eteenpäin. Erityisen huolissaan Tuomilehto on nuorista. Hänen mukaansa ihmiset jaksavat huonosti ja ovat arkisin väsyneitä, myös nuoret. Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman yhteistyö Coronaria Uniklinikan kanssa auttaa jatkossa myös nuoria urheilijoita parempaan palautumiseen.

Voittajat tehdään yöllä

Arki on yleensä kaikkein kuormittavinta myös nuorelle urheilijalle. Tämän ymmärryksen lisääminen on ensiarvoisen tärkeää, huono jaksaminen voi olla este urheilijan uran kehittymiselle ja etenemiselle. Tuomilehto tietää, miten maailman huipulle noustaan ja miten siellä menestytään.

Kaikkein menestyneimmille urheilijoille on yhteistä se, että he kaikki ovat hyvin tietoisia palautumisen merkityksestä ja rytmittävät omaa treenaamistaan sen ympärille, hän paljastaa.

He kuuntelevat tarkasti omaa kehoaan ja ovat ymmärtäneet, että treenaamisessa määrää tärkeämpää onkin laatu. Ja laadukkaan treenin edellytys on aina laadukas palautuminen, jatkaa Tuomilehto.

Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman ja Coronaria Uniklinikan yhteistyön kautta on syntynyt ”Voittajat tehdään yöllä” -verkkovalmennus. Se tarjoaa unen ja palautumisen parantamiseksi kaikki parhaat vinkit, joita unilääkäri Tuomilehto on uransa aikana havainnut ja tutkinut. Verkkovalmennus on suunnattu urheilijoille, vanhemmille ja valmentajille – kaikille nuoren urheilijan lähellä oleville.

Urheiluakatemiaohjelmassa ollaan iloisia alkaneesta yhteistyöstä.

Urheiluakatemiaverkostossa tehdään päivittäin työtä sen eteen, että nuoret kehittyisivät urheilijoina ja jaksaisivat paremmin. On hienoa, että saamme nuorten urheilijoiden käyttöön Tuomilehdon ja Coronarian osaamisen ja kokemuksen, jolla voidaan tukea heidän palautumistaan ja menestymistään tulevaisuudessa, toteaa valmennusosaamisen asiantuntija Pia Pekonen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmasta.

 

”Voittajat tehdään yöllä” -verkkovalmennus on saatavilla täältä

 

Dosentti Henri Tuomilehto kuuluu sadan tärkeimmän terveysalan vaikuttajan listalle ja on valmentanut mm. NHL-seura Columbus Blue Jackets -joukkuetta, Suomen olympiajoukkuetta sekä useita liigatason jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueita. Hän on myös Coronaria Uniklinikan vastuulääkäri ja hänelle on myönnetty eurooppalainen unilääketieteen erityispätevyys.

 

Unettomuus ja muut unihäiriöt 2

Näin Suomi nukkuu

Uniongelmat eivät suinkaan ole vain tiettyjen ihmisryhmien kiusa, vaan huono nukkuminen vaivaa huolestuttavan suurta osaa suomalaisista. Tässä jutussa kerromme, mikä unessamme eniten mättää ja mitä ongelman ratkaisemiseksi pitäisi aivan ensimmäiseksi tehdä.

Coronaria Uniklinikan Henri Tuomilehto on tutkinut suomalaisten unta jo 15 vuoden ajan. Vaikka keskustelu uniasioiden ympärillä onkin jatkuvasti vilkastumassa, ja kiinnostus unta kohtaan sitä myöden kasvamassa, ovat asiat edelleen Henrin mukaan huolestuttavan huonolla tolalla. “Unta ei edelleenkään osata arvostaa riittävästi ja tämän seuraukset meillä ovat nyt räjähtämässä käsiin. Näen päivittäin työssäni, miten korkeaa hintaa esimerkiksi yrityksissä tällä hetkellä maksetaan siitä, että työntekijöiden palautuminen ei ole kuormitukseen nähden riittävää. Toisaalta vastaanotollani käy jatkuvasti myös enemmän nuoria, joiden on hankalaa suoriutua opiskeluistaan ja muista oman elämänsä haasteista sen takia, että aikaa unelle ei anneta tarpeeksi.”

Henri Tuomilehto muistuttaa, ettei huono nukkuminen ole vain nukkujan itsensä ongelma. “Vaikka uni äärimmäisen subjektiivinen asia onkin, on se myös merkittävä aihe isommassa mittakaavassa. Ellei suomalaisten uniongelmia ryhdytä nyt kunnostamaan, alkavat vaikutukset pian näkyä radikaalilla tavalla koko kansakuntamme suorituskyvyssä ja kansantaloudessa.”

Näin Suomi nukkuu

Suomalaisten unihäiriöiden top 3

Suomalaisten yleisimmät unihäiriöt ovat unettomuus, uniapnea ja levottomat jalat. Toisin kuin yleisesti luullaan, unihäiriöt eivät ole vain yksittäisten ihmisryhmien ongelma, vaan niitä esiintyy ajoittain aivan kaikilla. Esimerkiksi uniapneaa todetaan Henri Tuomilehdon mukaan laajasti muillakin, kuin vain ylipainoisilla kuorsaavilla miehillä. “Globaalisti arvioisin, että uniapneasta kärsii tällä hetkellä 8–15 % aikuisväestöstä. Vaikka ylipaino onkin suurin yksittäinen riskitekijä tämän unihäiriön puhkeamiseen, esiintyy uniapneaa siitä huolimatta myös aivan normaalipainoisilla ihmisillä – niin naisilla kuin miehilläkin. Itse asiassa, naiset ottavat uniapneatilastoissa miehiä hyvällä harppauksella kiinni vaihdevuosien lähestyessä.”

Unettomuus on suomalaisten yleisin unihäiriö, ja siitä kärsii arviolta 10–15 % väestöstä. Vaikea-asteisena unettomuutta esiintyy näistä 10 %:lla. Tätäkin unihäiriötä todetaan aivan kaikenikäisillä ja kaikenkokoisilla ihmisillä. “Oikeastaan ainoa unettomuuspotilaita yhdistävä tekijä on, että hyvin usein he ovat pedantteja, tunnollisia tyyppejä, jotka haluavat suoriutua elämästään mahdollisimman hyvin arvosanoin. Kun valveaikaan fokus on vahvasti suoriutumisessa, eivät aivot oikein yölläkään tahdo rauhoittua syvään, palauttavaan uneen.”

Levottomat jalat oireyhtymää esiintyy 5–10 %:lla suomalaisista ja se on unihäiriöistä selvästi periytyvin. Tämä on vaiva, joka seuraa ihmistä usein kehdosta hautaan, ja monesti sen olemassa oloon totutaankin niin, että lopulta potilaan on hankala hahmottaa, mitkä tuntemukset ovat normaaleja ja mitkä eivät. “Levottomista jaloista aletaan usein kärsiä jo varhain lapsuudessa, jolloin ne tuntuvat mm. kasvukipuina. Ongelma pahenee iän myötä ja vanhuusiällä ollaan monesti jo tilanteessa, jossa jalkoja voi olla hankalaa pitää paikoillaan puoltakaan tuntia. Pahimmillaan levottomat jalat rajoittaa ihmisen elämää niin, että omia menojaankin alkaa suunnitella sen mukaan, miten kauan arvioi voivansa istua aloillaan.”

Ei ole suinkaan niin, että unihäiriöt alkaisivat häiriköidä nukkumista vasta vanhuuden lähestyessä tai elämän muuttuessa stressaavaksi. “Unihäiriöt ovat kaikenikäisten vitsaus. Nuoret ja työikäiset kärsivät hyvin usein unettomuudesta ja viivästyneestä unirytmistä. Vanhuusiässä puolestaan levottomat jalat keikkuvat unihäiriöiden esiintymislistan kärjessä. Uniongelmaisella esiintyy myös monesti usean eri unihäiriön yhdistelmää, eli pahimmillaan nukkumista voi hankaloittaa monikin asia samanaikaisesti.”

Ryhtiä suomalaiset!

Henri Tuomilehdon mukaan suurin suomalaisten uneen liittyvä ongelma on arvostuksen puute.

“Me suomalaiset olemme kovin suorituskeskeistä kansaa. Uhraamme paljon sen eteen, että menestymme työssämme ja opiskeluissamme mahdollisimman hyvin. Tämän lisäksi hamuamme elämältä paljon muutakin ja haluamme ottaa vapaa-ajasta kaiken irti. Se itsessään ei ole väärin, mutta jos suoritamme elämää unesta ja siten palautumisesta tinkimällä, olemme täysin hakoteillä. Aivan jokaisen suomalaisen olisi hyvä pysähtyä hetkeksi peilin eteen ja kysyä itseltään, miten minulla oikein menee ja paljonko annan palautumiselleni jokaisesta vuorokaudestani aikaa. Kyse on arvokeskustelusta. Koska uni on koko hengissä selviämisen perusta, olisi sen löydyttävä jokaisella ihmisellä arvoasteikon korkeimmalta sijalta elämäntilanteesta riippumatta.”

Kasvava kiinnostus uniasioihin on synnyttänyt myös erilaisia ei-toivottuja lieveilmiöitä.

“Uni on nyt monissa keskusteluissa tapetilla ja tämä on tuonut markkinoille paljon toimijoita, jotka lupaavat uniongelmien hoituvan kuntoon jos jonkinlaisilla vippaskonsteilla. Epätoivoisena väsynyt ihminen tietysti helposti lähteekin kokeilemaan kaikkia mahdollisia keinoja, ja joskus jopa voi luulla saavansa niistä ongelmaansa avun. Tosiasia kuitenkin on, että uni on fysiologiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos unessa on pitkäaikainen ongelma, ihmisellä on lääketieteellistä hoitoa vaativa fysiologinen vaiva. Kyse on sairaudesta, johon potilas tarvitsee lääkärin apua. Meidän olisikin ymmärrettävä, että silloin apu ei löydy taikakeinoista vaan unen tutkimisesta ja diagnosoitujen häiriöiden syynmukaisen lääketieteellisen hoidon aloittamisesta.”

Näin Suomi nukkuu 1

Tuhansia unihäiriöistä kärsiviä potilaita uransa aikana hoitanut Henri Tuomilehto ei anna suomalaisten nukkumiselle edes välttävälle tasolle yltävää yleisarvosanaa.

“Arvioisin, että suomalaiset ovat nukkujina tällä hetkellä kutosen luokkaa. Jokainen voi itse miettiä, mitä tämä tarkoittaa paitsi yksilön, myös kansallisen suorituskykymme kannalta. Tai miten paljon potentiaaliamme jää käyttämättä, kun pyöritämme elämäämme vajaatehoilla.”

 

Missä kunnossa sinun unesi on? Selvitä se unitutkimuksella, varaamalla aika ensikäynnille täältä.

Paremmasta unesta virtaa NHL-jäille

Paremmasta unesta virtaa NHL-jäille

Unilääkäri Henri Tuomilehto valmentaa NHL-joukkue Columbus Blue Jacketsia uniasioissa ja on pestissä ensimmäinen laatuaan. Muissa Pohjois-Amerikan liigan joukkueissa ei tehdä näin paljon unen ja palautumisen eteen.

Syyskuussa 2018 Henri Tuomilehto kävi tapaamassa Columbus Blue Jackets -joukkuetta ensimmäisestä kertaa ja teki jokaiselle pelaajalle unitutkimukset sekä tulosten pohjalta henkilökohtaisen suunnitelman unen parantamiseksi.

Tavoitteena oli pelaajien unen pidentäminen ja päivän rytmittäminen paremmin, mikä edesauttaa luonnollista nukahtamista.

Kun Tuomilehto alkuvuodesta palasi Columbukseen tarkastuskäynnille katsomaan, ovatko uniasiat edistyneet, perillä odotti hyviä uutisia. Pelaajat olivat ottaneet unilääkärin vinkit tosissaan, ja heidän uniaikansa olivat pidentyneet puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. He tunnistavat nykyään, milloin pitää mennä nukkumaan ja myös malttavat tehdä sen.

”Nuoret pelaajat ovat säntillisiä ja olivat lähteneet tekemään juttuja ja uni oli parantunut. Heillä oli myös tunne, että vireystaso on selvästi parempi. Sekä pelaajat että valmennusjohto olivat tyytyväisiä”, Tuomilehto kertoo.

Sen lisäksi, että pelaajien vireystila ja sitä kautta pelaaminen on kehittynyt, on kyseessä myös psykologinen asia. Kun kevät etenee pidemmälle ja pudotuspelit alkavat, jokainen joukkue alkaa väsyä.

Columbus Blue Jacketsilla on tämän suhteen etulyöntiasema, koska he tietävät, ettei heitä väsytä niin paljon kuin muita. Mikään muu NHL-joukkue ei nimittäin näin kokonaisvaltaisesti huomioi ja keskity unen sekä palautumisen parantamiseen.

”Näillä pelaajilla ja valmennusjohdolla on nyt paljon infoa siitä, kuinka nukkua paremmin. Se auttaa myös henkisesti”, Tuomilehto painottaa.

Uutta! ResMed AirFit 30 -maskisarja 1

Uutta! ResMed AirFit 30 -maskisarja

Vapaus nukkua eri asennoissa

Valitse AirFit 30 -sarjan ultrakompakti maski, jos arvostat tehokkuutta mutta priorisoit vapautta. Maskien nenän alle asettuvien tyynyjen ansiosta voit unohtaa epämukavan olon ja punaiset painaumat nenänvarrellasi.

AirFit N30i -maskin ilmaletku kiinnitetään pään päälle, jolloin sinun on helpompi nukkua eri asennoissa. Ilmaletku ei ole tiellä ja näkökenttä on vapaa, kun ilmaletkua ei kiinnitetä eteen.

 

Nenänalusmaski  | AirFit N30i

  • Pään päälle kiinnitettävän ilmaletkun ansiosta voit nukkua eri asennoissa
  • Nenänalustyyny peittää vain pienen osan kasvoistasi ja asettuu huomaamattomasti nenän alle, ei nenän sisään
  • Kasvojen muotoon automaattisesti mukautuvan SpringFit-rungon ansiosta maski istuu tiiviisti ja luotettavasti¹
  • Nenän alle asettuva malli ei aiheuta epämukavuutta eikä painaumia nenänvarteesi
  • Maskin minimalistisen muotoilun ansiosta kommunikointi on helpompaa

 

Esteetön näkökenttä

Nenän alle asettuva AirFit F30 on huomattavasti pienikokoisempi, huomaamattomampi ja houkuttelevampi kuin perinteinen kokokasvomaski.

Kun nenänvarsi on vapaana, voit taas nauttia yksinkertaisista iloista kuten silmälasien käyttämisestä ja lukemisesta.

QuietAir™-kulmakappaleella varustettu AirFit F30 on hiljaisempi kuin sen johtavat pienikokoiset kilpailijat¹. QuietAir™-kulmakappale hajottaa uloshengitetyn ilman mahdollisimman äänettömästi ja takaa hiljaisen, levollisen nukkumisympäristön lähes ilman minkäänlaista ilmavirtauksen tuntua².

Uutta! ResMed AirFit 30 -maskisarja 2Ultrakompakti kokokasvomaski  | AirFit F30

  • Nenän alle asettuva maskityyny ei aiheuta punaisia painaumia nenänvarteen
  • Hiljaisen, hajautetun ilmanpoiston ansiosta voit nukkua lähellä kumppaniasi
  • Sovitus on nopeaa helppokäyttöisten magneettien ansiosta
  • Esteetön näkökenttä helpottaa lukemista

Soita ja varaa aika unihoitajalle maskin sovitukseen  010 205 3300 tai sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu.uniklinikka@coronaria.fi

Henri Tuomilehto cv

Hyvä uni tulee Tampereelle yleisötapahtuma 15.1.2019

Unen laatu on elintärkeää. Pidä siitä huolta!

Coronaria järjestää tiistaina 15. tammikuuta maksuttoman Hyvä uni tulee Tampereelle -yleisöillan Sampolassa. Samalla vietetään Coronaria Uniklinikan Tampereen toimipisteen avajaisia.

Tule kuuntelemaan tietoiskuja paremmasta unesta ja uniapnean CPAP-hoidosta. Pitkään jatkunut huono nukkuminen tai väsymys ovat aina oireita sairaudesta, jota kannattaa tutkia. Kaikki unihäiriöt ovat hyvin hoidettavissa.

OHJELMA:

17.00 Yleisöilta alkaa

17.15 Tietoisku: Uni ja hyvinvointi – näin nukut paremmin, unilääkärin vinkit parempaan uneen –  dosentti unilääkäri Henri Tuomilehto

18.15 Uniapnean CPAP-hoito – LT, keuhkosairauksien ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Marisanna Schwenson

 

Tietoiskujen lisäksi ohjelmassa on mahdollisuus tehdä unitesti, jolla saat suuntaa-antavan arvion omasta nukkumisestasi ja palautumisestasi. Lisäksi CPAP-laitepisteellä voi sovittaa CPAP-maskia, ja unihoitaja vastaa kysymyksiin. Esittelyssä myös maailman pienin CPAP-laite AirMini

Tapahtumassa arvotaan laaja unitutkimus (arvo 802 euroa) ja Henri Tuomilehdon signeeraamia Uni, ravinto ja liikunta -kirjoja.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja sekä käyttämään Hyvän unen -tarjoukset hyödyksi.

MITÄ: Coronaria Uniklinikan maksuton yleisöilta
MISSÄ: Sampola, Sammonkatu 2, Tampere
MILLOIN: ti 15.1. kello 17–19.30
HUOM: Paikkoja rajoitetusti. Sampolan auditorioon mahtuu 200 henkilöä.

Aloita elämäntapamuutos unesta

Aloita elämäntapamuutos unesta

Tammikuu, elämäntapamuutosten kultainen kuukausi on taas täällä. Haluat ehkä pudottaa painoasi, lisätä liikuntaa, kokeilla tipatonta tammikuuta, tumpata tupakan viimeisen tai vain muuttua mukavammaksi ihmiseksi läheisillesi.

Ohjeita ja vinkkejä löytyykin netistä ilahduttavasti sivu toisensa perään, joten tiedonpuutteeseen muutoksessa onnistumisen ei ainakaan pitäisi tyssätä. Mutta miksi sitten hyvin usein, reippaasta startista ja hankkimistasi taustatiedoista huolimatta, teet jonkin ajan kuluttua 180 asteen käännöksen takaisin entisiin elintapoihisi?

Syy löytyy usein siitä, että olet löytämiäsi ohjeita seuraamalla hypännyt tekemisessäsi suoraan syvään päätyyn. Olet ryhtynyt suorittamaan muutostasi täysillä tehoilla, mutta olet unohtanut varmistaa, ovatko onnistumisessa vaadittavat tärkeimmät perusasiat kunnossa.

Kivijalka rakennetaan ensin

Myös muutoksessa pätee totuus siitä, että hyvin pohjustettu ja suunniteltu on puoliksi tehty. Sen sijaan, että aloittaisit suoraan tammikuun alussa puritaanisen kaalikeittodieetin tai rankan kuntosalitreenin, kieltäytyisit tipatonta tammikuuta ajatellen kaikista sosiaalisista kohtaamisistasi tai varustaisit kaappiisi tupakkalakkoa varten kasapäin nikotiinikorvaustuotteita, aloita miettimällä onko perusta muutoksesi onnistumiselle ylipäätään olemassa.

Sanotaan, että onnistuneen muutoksen kaksi peruskulmakiveä ovat niinkin yksinkertaiset kuin: 1. huolehdi siitä, että saat riittävästi laadukasta lepoa ja 2. pidä huolta verensokeristasi. Koska jälkimmäinen onnistuu paremmin hyvin levänneenä, onkin selvää, että unen kuntoon laitto on pysyvän muutoksen mahdollistamisessa prioriteetti yksi.

Lue seuraavasta, miten uni käytännössä vaikuttaa yleisimpiin elämäntapamuutoksen alueisiin.

Painon pudottaminen

Olet varmasti huomannut, että väsyneenä on helppo sortua huonoihin ruokavalintoihin. Vastaavasti, hyvin palautuneena olet todennäköisesti motivoitunut pitämään kiinni säännöllisestä ruokailurytmistä ja panostamaan laadukkaaseen ravintoon. Mikä parasta, oikeanlaisella syömisellä voit vastaavasti myös tukea hyvän unen mahdollisuuksia. Sijoittamalla päivän tärkeimmän aterian iltaan, annat elimistöllesi eväät luontaisen vireystilan laskuun juuri nukkumaanmenoajan kynnyksellä. Samalla varmistat, että käytössäsi on riittävästi rakennusaineita unenaikaiseen palautumiseen.

Liikunnan lisääminen

Laadukas lepo on yksi tärkeimmistä avainelementeistä aktiivisen elämäntavan ylläpitämisessä. Virkeänä jaksat treenata riittävän usein ja riittävän tehokkaasti. Ja kun unesi on kunnossa, myös palaudut sekä kehityt optimaalisesti. Tässäkin toimii vastavuoroisuuden periaate: liikkumalla sopivasti päivittäin lisäät fyysistä unipainettasi, joka auttaa hyvän unen saavuttamisessa seuraavana yönä.

Alkoholittomuus

Yksi alkoholinkäyttötilanteiden tunnistamiseen käytetty työkalu tunnetaan nimellä HALT. Sen mukaan altistumme alkoholin käytölle erityisesti silloin, kun olemme nälkäisiä (hungry), vihaisia (angry), yksinäisiä (lonely) tai väsyneitä (tired). Varmistamalla, että oma uni on kunnossa, voikin siis tehdä palveluksen itselleen myös tipattomasta tammikuusta suoriutumisessa.

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakoinnin lopettamiseen liittyy usein myös laajempi omien elintapojen tarkastelu. Savuttoman elämän alkaessa tuntuu usein luontevalta myös lisätä liikuntaa ja pistää ruokailutottumukset suurennuslasin alle. Onnistuminen yhdellä osa-alueella motivoi ja tukee monesti toista. Siksi kannattaakin varmistaa, että kokonaisvaltaiseen muutokseen on hyvin levänneenä parhaat edellytykset olemassa.

Uusi mukavampi minä

Jokainen meistä tunnistaa varmasti eron siinä, miten hyvin päivän haasteista ja sosiaalisista kohtaamisista onnistuu suoriutumaan väsyneenä tai hyvin levänneenä. Jos elämäntapamuutoksesi päätavoite on muuttua parhaaksi versioksi itsestäsi, aloita muutos unesi kuntoonlaittamisella. Pirteänä saat päivästäsi enemmän irti ja olet myös muille mukavampaa seuraa.

 

Jos siis olet päättänyt saada aikaan elämäntapamuutoksen, josta tulee sinulle pysyvä olotila, aloita muutos laittamalla uni kuntoon. Aloita tekemällä unitesti.

Mikäli haluat selvittää unesi laadun perusteellisesti, varaa aika unitutkimukseen. Tutkimus kertoo tismalleen millainen unesi rakenne on ja tuo päivänvaloon unihäiriöt, jotka saattavat heikentää muutoksessa onnistumisesi mahdollisuuksia. Tutkimuksen jälkeen saat sinulle syynmukaisesti räätälöidyn hoito-ohjelman unesi laadun parantamiseksi. Hyvin levänneenä olet valmis muutokseen ja ennen kaikkea onnistumaan siinä!

Onnea uudelle vuodelle 2019!

Unilääkäri Henri Tuomilehto sadan terveysalan vaikuttajan joukossa

Unilääkäri Henri Tuomilehto sadan terveysalan vaikuttajan joukossa

Coronaria Uniklinikan unilääkäri Henri Tuomilehto on valittu Mediuutisten sadan tärkeimmän terveysalan vaikuttajan joukkoon. Tuomilehto valittiin uudistajat-kategoriaan.

”Hyvältä tuntuu henkilökohtaisesti ja uniasian takia. Valinta korostaa sitä tunnetta mikä viimeisten vuosien aikana on tullut, että unihäiriöiden hoitoa on alettu arvostaa ja uniongelmat tunnistetaan yhä paremmin”, Tuomilehto iloitsee.

Tuomilehdon valinta perustui hänen tekemäänsä työhön, kun hän oli mukana laatimassa uudet kansainväliset suositukset painonpudotuksen hoidoista uniapneapotilailla.

”Tavoitteena oli tuoda tutkimustietoa kentälle ja luoda käytännön vinkit jokapäiväiseen työhön uniapneapotilaita hoitaville lääkäreille. Painonpudotus on äärimmäisen tärkeä näille uniapneapotilaille.”

Tuomilehdon alkaessa perehtyä viisitoista vuotta sitten unihäiriöiden hoitamiseen, uniasiat eivät kiinnostaneet juuri ketään. Uniongelmat ovat nousseet suuremmaksi puheenaiheeksi viime aikoina muun muassa siitä syystä, että unihäiriöt ovat yleistyneet ja koskevat melkein jokaista lääkäriä päivittäin. Ne ovat arkipäivää vastaanotoilla ja ihmisten elämässä.

”Nyt on päässyt tähän tilanteeseen, että unesta puhutaan paljon. Kun tulee tunnustusta, se kertoo siitä, että ajat ovat muuttuneet.”

Tuomilehto ei ollut perheensä ainoa listalle valittu, sillä hänen isänsä Jaakko Tuomilehto pääsi listalle myös mukaan. Vanhempi Tuomilehto on kansanterveystieteen emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja diabeteksen ehkäisyn tutkijana uranuurtaja, joka sai työstään tänä vuonna myös Euroopan diabetestutkijayhdistyksen EASD:n Claude Bernard -tunnustuspalkinnon.

”Oli hauska yhteensattuma, että olemme isän kanssa molemmat listalla. Meidän perheemme on antanut paljon Suomen lääketieteelle”, Tuomilehto naurahtaa.

 

Unettomuus ja muut unihäiriöt 2

Unettomuuden kliininen lääketutkimus

Etsimme Kuopion tai Tampereen alueella asuvia henkilöitä kansainväliseen lumelääkekontrolloituun tutkimukseen, jossa arvioidaan uuden lääkkeen tehoa ja turvallisuutta hoidettaessa unettomuutta.

Saatatte soveltua tutkimukseen, jos Teillä on diagnosoitu unettomuus ja olette:

  • yli 18 vuotias
  • osaatte käyttää älypuhelinta
  • Teillä ei ole muuta sairautta eikä Teillä ole lääkitystä, mitkä voivat aiheuttaa unettomuutta
  • normaali nukkumaanmeno aikanne on 21:30 – 00:30, ettekä käy vuorotyössä
  • olette valmis tulemaan tutkimuskäynneille erikseen sovittavina ajankohtina
  • olette valmis nukkumaan unilaboratoriossa enintään 8 yötä viiden kuukauden aikana
  • Tutkimus kestää 5 kuukautta ja sisältää 10 tutkimuskäyntiä. Tutkimuskäynnit ja tutkimukseen liittyvä hoito ovat maksuttomia.

Tutkimus tehdään Suomessa neljässä keskuksessa ja Suomessa tutkimuksesta vastaavan henkilönä toimii professori Markku Partinen.

Saatte halutessanne lisätietoja tutkimuksesta alla olevista tutkimuskeskuksista:

Coronaria Uniklinikka Tampere, Pyhäjärvenkatu 5 a, 33200 Tampere puh. 010 205 3323
Coronaria Uniklinikka Kuopio, Puijonkatu 12 B 2. krs, 70100 Kuopio puh. 010 205 3302

KLIININEN LÄÄKETUTKIMUS YHTEYDENOTTOPYYNTÖ

Mikäli yllämainitut kohdat täyttyvät ja olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen ole hyvä ja lähetä tietosi oheisella lomakkeella. Me olemmee sinuun yhteydessä:

Henri Tuomilehto cv

Hyvä uni tulee Ouluun yleisötapahtuma

Unen laatu on elintärkeää. Pidä siitä huolta!

Coronaria järjestää tiistaina 27. marraskuuta maksuttoman Hyvä uni tulee Ouluun -yleisöillan Sammakkotalossa. Samalla vietetään Coronaria Uniklinikan Oulun toimipisteen avajaisia.

Tule kuuntelemaan maan johtavan unilääkärin Henri Tuomilehdon tietoiskuja paremmasta unesta ja liikkuvan ihmisen palautumisesta. Pitkään jatkunut huono nukkuminen tai väsymys ovat aina oireita sairaudesta, jota kannattaa tutkia. Kaikki unihäiriöt ovat hyvin hoidettavissa.

OHJELMA:

17.00 Avoimet ovet alkaa

17.30 Tietoisku: Uni ja hyvinvointi – näin nukut paremmin, unilääkärin vinkit parempaan uneen – Henri Tuomilehto

18.15 Uniapnean CPAP-hoito – Seppo Silvennoinen, uniteknikko/sairaanhoitaja

19.00 Tietoisku: Liikkuvan ihmisen palautuminen – Henri Tuomilehto

Tapahtumassa pääset tekemään unitestin, jolla testataan kuinka hyvä nukkuja oikeasti olet. Testiin osallistujien kesken arvotaan Henri Tuomilehdon signeeraama Uni, ravinto ja liikunta -kirja.

Lisäksi unihoitaja vastaa yleisimpiin unihäiriöihin ja uniapnean hoitoon liittyviin kysymyksiin, ja CPAP-laitepisteellä voi sovittaa CPAP-maskia.

✨Arvomme avajaisissa laajan unitutkimuksen (arvo 806 euroa).✨

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

MITÄ: Coronaria Uniklinikan avajaiset ja yleisöilta
MISSÄ: Sammakkotalon juhlasali, Saaristonkatu 22, Oulu
MILLOIN: ti 27.11. kello 17–20
HUOM: Paikkoja rajoitetusti. Sammakkotalon juhlasaliin mahtuu 150 henkilöä.

Oivauni on nyt Coronaria Uniklinikka

Oivauni on nyt Coronaria Uniklinikka

Asiakkaillemme tutuksi tullut Oivauni Uniklinikka on nyt Coronaria Uniklinikka. Toiminta uniklinikalla ei muutu, vaan jatkossakin Coronaria Uniklinikalla hoito perustuu asiakkaan yksilölliseen kohtaamiseen, korkealaatuiseen unen tutkimiseen ja vankkaan, nykyaikaiseen lääketieteelliseen osaamiseen.

 

Coronaria Uniklinikalla toimivat kokeneet unihäiriöihin ja uniapneaan erikoistuneet lääkärit, kuten:

Dosentti, erikoislääkäri Henri Tuomilehto, jolla on unilääketieteen erityispätevyys ja somnologi-eurooppalainen unilääketieteen pätevyys sekä yli 15 vuoden kokemus unihäiriöiden diagnosoinnista ja hoidosta.

Dosentti, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Miikka Peltomaa, jolla on yli 15 vuoden kokemus uniapnean diagnosoinnista ja hoidosta.

LT, keuhkosairauksien ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Marisanna Schwenson, jolla on unilääketieteen erityispätevyys ja yli 15 vuoden kokemus uniapnean diagnosoinnista ja hoidosta.

Uniklinikan asiantuntijat diagnosoivat ja hoitavat kokonaisvaltaisesti asiakkaiden kaikkia unihäiriöitä, kuten uniapneaa, levottomia jalkoja, univajetta ja unettomuutta syynmukaisella hoidolla. Uniklinikan palveluvalikoimaan kuuluvat myös uniapnean hoitoon käytettävät CPAP-laitteet.

”Aina ei välttämättä tule mieleen, että jos tämä kaikki johtuukin unesta. Pitkään jatkunut huono nukkuminen tai väsymys ovat sairaus, jota kannattaa tutkituttaa. Kaikki unihäiriöt ovat hyvin hoidettavissa. Yksin näiden asioiden kanssa ei tarvitse painia, vaan kuka tahansa pääsee uniklinikalle hoitoon”, Coronaria Uniklinikan vastuulääkäri Henri Tuomilehto painottaa.

Uniapnea on merkittävä kansansairaus, jota sairastaa jopa puoli miljoonaa suomalaista.

”Hoitamaton tauti on raskas taakka potilaalle itselleen ja valtava kustannuserä ja resurssimenetys yhteiskunnalle. Nopea diagnoosi ja onnistunut hoito vaikuttavat potilaan hyvinvointiin ja loppuelämän terveyteen merkittävällä tavalla”, toteaa Miikka Peltomaa.

Coronaria Uniklinikat palvelevat Helsingissä, Kuopiossa ja Tampereella unihäiriöiden diagnosoinnissa ja hoidossa. Osana valtakunnallisen uniklinikkaverkoston rakentamista Coronaria avaa 27. marraskuuta uniklinikan Ouluun ja laajentaa lähiaikoina myös Järvenpäähän, Lahteen sekä Seinäjoelle.

Arki pyörii parhaiten hyvin levänneenä 1

Arki pyörii parhaiten hyvin levänneenä

Elokuun lopussa kesälomat alkavat olla useimmilla takana, ja arki lähtenyt rullaamaan tutuilla uomillaan. Usein arkeenpaluu tarkoittaa monelle myös kiireen, stressin ja velvollisuuksien lisääntymistä. Nyt onkin hyvä aika palauttaa mieleen se, että unta on muistettava vaalia myös arjen keskellä.

 

Palautuminen on tärkeää silloinkin kun tuntuu ettei sitä tarvitse

Juuri silloin kun arki rullailee mukavasti eteenpäin eikä elämässä tunnu olevan suuria haasteita, tulee usein unohdettua lepäämisen tärkeys. Kiinnostava työprojekti, kodin remontti tai vaikka uuden harrastuksen aloittaminen saattavat imeä mukaansa niin, ettei illalla millään malttaisi mennä nukkumaan. Aamulla toisaalta saattaa jaksaa lyhyistä unista huolimatta nousta suht helposti ylös, kun uusi innostava päivä on edessä.

Unilääkäri Henri Tuomilehto kuitenkin muistuttaa, että unesta tinkimällä kukaan ei tee palvelusta itselleen. “Jonkun aikaa ihminen voi tulla toimeen nukkumalla vain 5-6 tuntia yössä, mutta pidemmässä juoksussa näin lyhyistä unista seuraa eittämättä univajetta. Vaikka tuntuisikin siltä, että vähempikin uni itselle riittää, on se harhaluulo. Ihminen kyllä “selviytyy” vähemmilläkin unilla, mutta se, onko oma potentiaali silloin kokonaan käytössä, onkin sitten eri juttu. Kyllähän ihminen tietenkin pärjää vaikka vain 20 %:lla omasta täydestä suorituskyvystään, mutta onko siinä mitään järkeä, että jättää sen 80 % käyttämättä?”.

 

Huolehdi unestasi hyvän sään aikaan

Juuri silloin, kun elämässä kaikki rullailee sutjakkaasti, olisi Henrin mukaan oikea aika panostaa unensa kunnostamiseen. “Kun ihan tavallisessa arjessa huolehtii siitä, että unirytmi on kunnossa ja lepo laadukasta, selviää paremmin myös niistä tilanteista kun elämässä yhtäkkiä tuleekin eteen haasteita. Sillä haasteitahan jokainen jossakin vaiheessa varmasti kohtaa, se kuuluu normaaliin elämään. Kun on ennakoivasti huolehtinut omasta hyvinvoinnistaan, ei sitten luhistu kuin korttitalo siinä kohtaa kun elämä alkaakin jostakin syystä mennä hetkellisesti alamäkeä.”

Henri kertoo esimerkin urheilijoiden maailmasta. “Urheilijatkin valmistautuvat vaativaan suoritukseensa huolehtimalla normaalissa arkiharjoittelussaan siitä, että laadukkaalle levolle ja palautumiselle jää riittävästi aikaa. Kun H-hetki sitten kisoissa koittaa, urheilijalla on käytössään täysi potentiaalinsa ja paukkuja ottaa itsestään kaikki irti.”

 

Mitä jos sitten kuitenkin tulee seinä vastaan?

Ajoittainen stressi ja vastoinkäymiset ovat siis luonnollinen osa elämää ja kun niitä tulee eteen, pitää tämä vain hyväksyä. Joskus tilanne voi kuitenkin käydä niin paineistetuksi, että se alkaa haitata nukkumista. Pidempijaksoinen valvominen voi viedä voimat eikä päivistäkään enää tunnu selviävän millään. Silloin moni turvautuu esimerkiksi työterveyslääkärin apuun ja kävelee vastaanotolta ulos nukahtamis- tai unilääkeresepti taskussaan.

Ovatko unilääkkeet turvallisia ja pitäisikö niitä edes käyttää lainkaan? Henri Tuomilehdon mukaan lääkkeisiinkin on ihan hyväksyttävää turvautua joskus. “Unilääkkeiden käyttö on oireen hoitoa ja se on ikäänkuin tekohengityksen antamista tilanteessa, jossa ihminen on ylivoimaisen väsynyt. Silloin on tärkeää saada akuutti univaje korjattua nopeasti, jotta ihmisen yleinen vireystila saadaan paranemaan. Pitää kuitenkin muistaa, että uniongelmat voidaan hoitaa kuntoon vain ja ainoastaan selvittämällä niiden juurisyy ja tarjoamalla tähän oikeanlaista hoitoa. Uniongelmien syy tai syyt saadaan parhaiten selville laajalla unitutkimuksella, jossa pureudutaan syvälle unen rakenteeseen ja selvitetään tismalleen se, mitä kehossa nukkumisen aikana tapahtuu.”

 

Jotkut elämäntyylit ovat haastavampia kuin toiset

Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta rytmittää valveillaolon ja nukkumisen aikaansa optimaalisesti luontaisen kellon mukaan. Esimerkiksi kolmivuorotyöläinen voi kohdata nukkumisessaan suuriakin haasteita sen takia, että vuorotyö sotii ihmisen fysiologiaa vastaan. Ei ole luontaista että joutuu olemaan valveilla silloin kun luonnollisesti nukuttaisi ja tekemään töitä silloin kun keho kaipaisi lepoa. Haaste on siis selkeästi olemassa, mutta sekin on Henrin mukaan selätettävissä. “On aivan totta, että vuorotyöläinen joutuu kiinnittämään palautumiseensa enemmän huomiota kuin päivätyötä tekevä ihminen. Kun nukkumisajat ovat epäsäännöllisiä, on tärkeää panostaa siihen, että muut elämän osa-alueet olisivat mahdollisimman hyvin mallillaan. Oma elämänsä pitää organisoida siten, että vuorotyöstä huolimatta pystyy harrastamaan riittävästi liikuntaa, syömään terveellisesti sekä huolehtimaan myös sosiaalisista suhteistaan. Tämä on haastava yhtälö, mutta omilla valinnoilla voi vaikuttaa siihen miten tasapainoisen kokonaisuudesta saa rakennettua.”

 

Miten paljon olisi tarpeeksi?

Se, paljonko kukin unta tarvitsee, on yksilöllistä. Ymmärtämällä unen rakennetta, voi kuitenkin päätellä, miten paljon unta olisi vähintään vuorokaudessa saatava. Alkuyön aikana nukutaan ensimmäiset kolme tuntia pääasiassa syvää unta. Tämä unijakso on tärkeä siksi, että sen aikana tapahtuu hormonaalisia asioita, kuten kasvuhormonin erittymistä, mikä on oleellista soluvaurioiden korjaamisen ja palautumisen kannalta. Loppuyöstä aivot puolestaan käyvät kuumana pääosin rem-unesta koostuvan univaiheen aikana. Silloin tapahtuu oppimisen kannalta tärkeitä asioita ja muistijäljet vahvistuvat.

Univaiheita ei voi erottaa toisistaan, vaan uni on kokonaisuus. Et siis voi nukkua vain “palauttavaa unta” alkuyöstä tai valita oppimisen polkua loppuyöstä. “Aivot ovat kaiken älyllisen toimintamme keskus ja ne toimivat optimaalisesti silloin kun ne ovat palautuneet kunnolla”, Henri kertoo. “Lisäksi uni on esimerkiksi aineenvaihdunnan kapellimestari, ja on todella vankkaa näyttöä siitä, että jos uni on pielessä, ei aineenvaihduntakaan pääse toimimaan kunnolla.”

Henrin mukaan joitakin vuosia sitten trendi oli nukkua mahdollisimman vähän, 5-6 tunnin yöunia ihannoitiin esimerkiksi bisnesmaailman piireissä. Näin lyhyillä unilla palauttava vaikutus on kuitenkin huono ja univajetta pääsee syntymään eittämättä. Henri onkin tyytyväinen siitä, että suhtautuminen nukkumiseen on viime aikoina muuttunut: “Tänä päivänä unta osataan arvostaa ja voidaankin sanoa, että “sitä kovempi jätkä, mitä enemmän hän nukkuu”. Itse kehotan asiakkaitani nukkumaan aina niin paljon kuin mahdollista. Ainakin nyt sen 7-8 tuntia yössä.”

 

Tasapaino, tasapaino, tasapaino

Hyvä stressin- ja arjensietokyky ovat suorassa suhteessa siihen, miten hyvin ihmisen elämä on kokonaisvaltaisesti tasapainossa. “Laadukas ja riittävä lepo, terveellinen ruokavalio, liikunta ja toimivat ihmissuhteet ovat ihmisen hyvinvoinnin peruspilarit ja näiden olisi oltava balanssissa”, Henri alleviivaa. “Uni on näistä kuitenkin kaikkein tärkein. Kun olet levännyt hyvin, jaksat liikkua, kiinnittää huomiota ruokavalioosi ja hoitaa päivän kohtaamiset kanssaihmistesi kanssa mallikkaasti. Kiinnitä siis huomiota siihen, että olipa elämäntilanteesi juuri nyt mikä tahansa, pyrit kaikin keinoin varmistamaan sen, että palaudut joka yö riittävän pitkään ja mahdollisimman laadukkaasti.”

 

Varaa aika Oivaunen unitutkimukseen

Markkinoiden pienin CPAP-laite – AirMini

Markkinoiden pienin CPAP-laite – AirMini

ResMedin AirMini-hoitokokonaisuus unihäiriöiden hoitoon on saatavilla nyt Coronaria Uniklinikalta. AirMini on suunniteltu erityisesti potilaille, jotka haluavat ottaa hoitolaitteensa mukaan kaikkialle. AirMini on kompakti, helppokäyttöinen ja ulkoasultaan houkutteleva. AirMini-hoitokokonaisuus merkitsee tehokasta ja miellyttävää hoitoa helposti mukaan otettavassa muodossa. Sinun ei enää tarvitse valita hoidon tehokkuuden, terveyden tai vapauden välillä.

AirMini tarjoaa tehokasta hoitoa pienessä koossa, ja laite on helppo ottaa mukaan yöpöydältä, kun lähdet matkalle. Se soveltuu niin yöpymiseen hotellissa kuin mökkeillessä. Pienikokoinen laite on lisäksi toiminnoiltaan kätevä ja älykäs.

20-sarjan maskien sekä P10 for AirMini -maskin kanssa yhteensopiva ja älypuhelinsovelluksella hallittava AirMini-hoitokokonaisuus sisältää lisäksi edistyksellisen ActiveAir™-venttiiliteknologian ja vedettömän HumidX™-kostutuksen. Tuloksena on parhaan teknologian yhdistävä tyylikäs, taskukokoinen ja tehokas hoitolaite, joka on pienin koskaan valmistettu CPAP-laite.

Tärkeimmät ominaisuudet

  • AirMini-laite AutoSet-, Autoset Response- ja AutoSet for Her -algoritmeilla varustettuna
  • Vedetön HumidX-kostutus minimoi lämpö- ja kosteushävikin ja takaa pitkäaikaisen käytön miellyttävyyden
  • Edistyksellinen ActiveAir-venttiiliteknologia mahdollistaa innovatiivisen hoitoteknologian kompaktissa koossa
  • AirMini-laite on yhteensopiva N20- ja F20-sarjan maskien sekä laitetta varten kehitetyn uuden AirFit™ P10 for AirMini -maskin kanssa
  • AirMini-älypuhelinsovelluksella potilaat voivat hallita hoidon miellyttävyyttä parantavia asetuksia ja osallistua hoitoonsa
  • Suojattu Bluetooth-älylaiteliitäntä helpottaa asetusten hallintaa ja laitteen käyttöä

 

Kysy asiakaspalvelustamme meiltä saatavista CPAP- laitteista ja varaa aika > Ajanvaraus: 010 205 3300

Voit myös täyttää yhteydenottolomakkeen, niin olemme sinuun yhteydessä:

Lomake 361895459 näytetään tässä.
Coronaria osti Oivaunesta enemmistöosuuden 2

Coronaria osti Oivaunesta enemmistöosuuden

Coronaria Oy on 3.4.2018 ostanut enemmistöosuuden Oivauni Oy:n osakekannasta. Kaupan myötä Coronaria ja Oivauni tarjoavat palveluita uniongelmiin yksityisasiakkaille, yrityksille sekä julkiselle terveydenhuollolle.

Oivauni Oy on vuonna 2007 perustettu, unettomuuden ja unihäiriöiden hoitoon erikoistunut yritys, jonka liikevaihto vuonna 2017 oli noin miljoona euroa. Yhtiöllä on kolme uniklinikkaa, jotka sijaitsevat Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa.

”Unen ongelmat ovat uusi kansansairaus Suomessa. Nyt tähän kasvavaan ongelmaan haetaan ratkaisua. Oivauni Uniklinikka on suomalainen lääketieteen edelläkävijä, jonka toiminta perustuu innovatiiviseen syynmukaiseen hoitoon. Hoitojemme tulokset ovat erinomaiset ja asiakkaamme tyytyväisiä. Pitkään jatkuneiden unihäiriöiden hoitaminen vaatii lääketieteellistä lähestymistapaa perustuen kunnolliseen potilaan tutkimiseen. Nyt alkavassa yhteistyössä Coronarian kanssa hoitomme ovat yhä useamman suomalaisen saatavilla”, kertoo Oivauni Oy:n perustaja dosentti Henri Tuomilehto.

”Coronaria tutkii yli 15 000 väsymyksen tai huonon unen vuoksi tehtyä unirekisteröintiä vuosittain. Uniapneaa sairastaville potilaille on jo olemassa selvä hoitopolku. Oivaunen liittyminen osaksi Coronariaa laajentaa mahdollisuuksiamme auttaa myös muista unihäiriöistä kärsiviä potilaita, joiden hoito on tällä hetkellä hajautunut monelle erikoisalalle. Coronarian ja Oivaunen muodostama kokonaisuus on ainutlaatuinen, koska siinä yhdistetään nykyaikaisen etälausuntotekniikan mukanaan tuoma, helposti toteutettava seulonta toimivaan unihäiriöiden hoitokokonaisuuteen”, toteaa Coronarian erikoissairaanhoidon johtaja Ulla Näpänkangas.

 

Lisätietoja:

 

Oivauni Oy
Henri Tuomilehto
Lääketieteellinen johtaja
040 5945068
henri.tuomilehto@oivauni.fi

Coronaria Oy
Ulla Näpänkangas
Johtaja, erikoissairaanhoidon palvelut
040 748 0710
ulla.napankangas@coronaria.fi

https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/coronaria-osti-oivaunesta-enemmistoosuuden.html

 

 

Unilääkäri Intiassa – terveyden edistämisessä saavutetaan merkittäviä hyötyjä riskiryhmien tunnistamisella ja hoidolla

Unilääkäri Intiassa

Terveyden edistämisessä saavutetaan merkittäviä hyötyjä riskiryhmien tunnistamisella ja hoidolla


Unilääkäri Henri Tuomilehto
vieraili äskettäin Intiassa tutustumassa paikallisiin diabeteksen hoitoon erikoistuneissa sairaaloissa. Tyypin 2 diabetes on globaalisti yksi merkittävimmistä terveysongelmista ja potilaiden määrä lisääntyy koko ajan. Myös unihäiriöt ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Tyypin 2 diabetes ja unihäiriöt ovat molemmat itsenäisiä riskitekijöitä mm. kohonneeseen sydän- ja verisuonisairastavuuteen. Ikävä kyllä ne esiintyvät varsin usein samalla henkilöllä ja tuoreiden tutkimusten mukaan erityisesti nämä henkilöt omaavat suuren riskin sydän- ja verisuonisairastavuuteen. Dosentti Tuomilehto kävi opastamassa Intiassa kuinka tunnistaa ja hoitaa uniongelmaisia potilaita, jotta tyypin 2 diabeteksen hoidossa saavutettaisiin yhä parempia tuloksia.

Linkki artikkeliin (englanniksi): http://www.thehindu.com/news/cities/chennai/sleep-well-to-be-successful-in-life-career-researcher/article19892295.ece

Tuplamestarien taustalla hyvä ravinto ja uni

Tuplamestarien taustalla hyvä ravinto ja uni

HJK: Tuplamestarien taustalla hyvä ravinto ja uni

Ylivoimaa. Tällä sanalla voi HJK:n kautta voi perustellusti määritellä. Taustalla on pitkäjänteinen, innovatiivinen tekeminen.

Uni on miljoonien arvoista

Väsymys on työpaikoilla suuri ongelma. Kotimaiset tutkimukset osoittavat, että huonolaatuinen uni lisää sairauspoissaoloja ja viivästyttää sairauslomilta töihin paluuta. Sairauspoissaolot maksavat yrityksille vuosittain jopa miljardeja euroja. Pienillä muutoksilla työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia voidaan parantaa merkittävästi, ja samalla yritykset voivat säästää suuria summia. Laadukkaaseen uneen satsaaminen on avain monen ongelman ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Tekemätön työ tulee yllättävän kalliiksi

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2014 laatiman laskelman mukaan menetetyn työpanoksen aiheuttamat minimikustannukset ovat työnantajille ja yhteiskunnalle sairauspoissaolojen osalta noin 3,4 miljardia euroa ja työkyvyttömyyden osalta noin 8 miljardia euroa vuodessa. Laskelma tehtiin vuoden 2012 tietojen perusteella. Vuoden 2016 Tekemättömän työn vuosikatsauksen mukaan tekemätön työ maksaa suomalaisille yrityksille vuosittain noin 4,3 miljardia euroa ja kunnille noin yhden miljardin. EK:n laskelmien mukaan yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 350 euroa. Nämä ovat häkellyttävän suuria summia.

Työkyvyttömyys ja sairastaminen heikentävät myös yksilön henkistä hyvinvointia, joka taas heijastuu kielteisellä tavalla muuhun yhteiskuntaan. Osa sairauspoissaoloista johtuu toki vakavista sairauksista, kuten syövistä, joiden hoito on pitkäkestoista ja vaatii työntekijältä pitkää toipumista. Osaan voitaisiin kuitenkin vaikuttaa hyvin pienillä elämäntapamuutoksilla ja ohjauksella oikeanlaiseen hoitoon.

Hyvä uni on halpa lääke

Väsymys on todella yleinen ongelma työpaikoilla. Helsingin Sanomat kertoo, että viime keväänä julkaistun tutkimuksen mukaan 27–36-vuotiaista toimihenkilönaisista 72 prosenttia tuntee itsensä väsyneeksi joko päivittäin, lähes päivittäin tai 1–2 päivänä viikossa. Vastaavan ikäisistä toimihenkilömiehistä väsymyksestä kärsii 62 prosenttia. Myös vanhemmissa ikäryhmissä noin puolet miehistä ja naisista tuntee päiväväsymystä.

Virkistämätön uni voi alentaa työkykyä huomattavasti. Se myös altistaa monenlaisille sairauksille. Nyky-yhteiskunnan mukanaan tuoma hektisyys ja epäsäännöllinen elämäntapa ovat lisänneet uniongelmia. Ihmiset myös nukkuvat vähemmän kuin koskaan ennen. Uniongelmat lisäävät tutkitusti sairauspoissaoloja ja viivästyttävät sairauslomilta töihin paluuta. Niitä ei tällä hetkellä osata kuitenkaan diagnosoida tarpeeksi hyvin työterveyshuollossa. Usein vaivaan määrätään nukahtamislääkkeitä, jotka eivät kuitenkaan hoida taustalla piilevää perimmäistä ongelmaa tai ongelmia.

Oikeanlaisen, syynmukaisen hoidon avulla unihäiriöiden aiheuttama väsymyksen ja työkyvyn heikkenemisen kierre voidaan katkaista ja näin sekä parantaa työntekijöiden hyvinvointia että vähentää työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Valtiokonttorin vuoden 2011 laskelmien mukaan valtiolla vain kahden sairauspoissaolopäivän vähentäminen henkilötyövuotta kohden toisi jopa 58 miljoonan euron säästöt. Uni on palautumisen tärkein lähde, ja jo pelkkä nukkumisen lisääminen auttaa pitkälle.

Unen vaikutukset tutuiksi johtajille

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan parempi johtaminen ja hyvät työolot voivat vähentää unihäiriöitä ja parantaa työkykyä. Hyvä johtaja kohtelee alaisiaan oikeudenmukaisesti ja osaa organisoida työtehtävät niin, etteivät ne aiheuta ylimääräistä stressiä. Hyvä johtaja myös huomaa, kun hänen alaisensa ei voi hyvin ja osaa ohjata tämän oikeanlaisen avun äärelle.

Huonosti nukkuva työntekijä ei ole niin tehokas kuin hän olisi hyvin levänneenä. Virkistämätön uni aiheuttaa monissa myös ärtyisyyttä, joka muihin työtovereihin kohdistuessaan heikentää työilmapiiriä ja heijastuu täten muiden työntekijöiden hyvinvointiin ja työmotivaatioon.

Uni on hyvän ravinnon ja liikunnan ohella tärkeimpiä hyvinvointiimme ja jaksamiseemme vaikuttavia asioita, joten siihen tulisi panostaa entistä enemmän. Oivaunen johtava unilääkäri Henri Tuomilehto on sparrannut lukuisia suomalaisia yrityksiä edistämään jaksamista ja työkykyä laadukkaan nukkumisen avulla. Lue Oivaunen tarjoamista yrityspalveluista lisää täältä:

https://www.coronariauniklinikka.fi/valmennukset/yrityspalvelut/

 

Lähteet:

 

http://stm.fi/documents/1271139/1332445/Menetetyn+työpanoksen+kustannus+2+%282%29+%282%29.pdf/63af9909-0232-474d-bf2e-aa4c50936c33

https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2016/11/16/yritysten-ja-kuntien-tekematon-tyo-maksaa-miljardeja/

https://ek.fi/blogi/2016/09/28/jan-schugk-bloggaa-sairauspoissaolot-vahentyneet-mika-on-diagnoosi/

http://www.hs.fi/talous/art-2000005175574.html

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4153055/

http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Virastoille_ja_laitoksille/Henkilostohallintoa_ja_johtamista_tukevat_palvelut/Kaikutyoelamapalvelut/Tyohyvinvointi/Tyohyvinvointi_tuottavuustekijana/Mita_sairaudet_tai_tyokyvyttomyys_maksav(43457)

https://www.ttl.fi/unihairioita-voidaan-vahentaa-hyvalla-johtamisella-hyvilla-tyooloilla/)

HS: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista

HS: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista

Helsingin Sanomat 10.8.2017

Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

Miten vietät virkistävän loman? 1

Takaisin arjen unirytmiin

Useimmat suomalaiset ovat saaneet kesälomansa vietettyä tai nauttivat vielä viimeisistä rennoista päivistä, ennen kuin paluu arkeen koittaa. Loma tuo kaivatun tauon kovaan työputkeen, mutta samalla se saattaa muuttaa normaalin arkemme rytmin. Koostimme listan neuvoista, joiden avulla kesän jälkeisen energian voi säilyttää myös syksyn arjessa.

Pidä huolta unen määrästä

Aurinko saa suomalaiset ulos kuoristaan, ja valoisat yöt saavat meidät myös valvomaan myöhempään sekä nukkumaan pidempään. Valo huijaa meitä antamalla meille tunteen jaksamisesta, vaikka tosiasia on, että unen tarve on kesällä aivan yhtä suuri kuin talven pimeydessä. Vaikka hetkellisesti tuntuisikin siltä, että jaksaa vaikka kuinka lyhyillä unilla, syksyn tullen unenpuute kostautuu tuntuvasti. Muista siis nukkua riittävästi. Vähintään 7–8 tuntia yössä auttaa tutkitusti myös vähentämään sairauspoissaoloja.

Säilytä säännöllisyys

Niin kuin monessa muussakin asiassa, myös nukkumisessa hyvä rytmi on kaiken a ja o. Parasta olisi, kun kevään unirytmin saisi säilytettyä myös lomalla, mutta kesän riennot saavat monilla nukkumistottumukset pyörähtämään päälaelleen. Satunnainen rytmin horjuttaminen ei ole vaarallista, mutta säännöllisyydestä kannattaa pitää kiinni. Jos rytmi sattuu menemään lomalla sekaisin, sitä kannattaa alkaa palautella jo hyvissä ajoin ennen töiden alkua. Arjen alettua säännöllisyyden säilyttäminen on entistä tärkeämpää.

Malta mennä nukkumaan

Maltti on valttia myös unirytmiin palaamisessa ja energisyyden säilyttämisessä. Kesäyönä saattaa helposti sortua sarjamaratoniin, mutta jos aamulla pitää mennä kouluun tai töihin, illalla pitää malttaa painua pehkuihin. Älä siis antaudu kukkumisen houkutuksille, sillä se kostautuu aina. Lempiohjelmat voi nykyään katsoa helposti myöhemminkin.

Ole itsellesi armollinen

Harva saa sekaisin menneen unirytminsä rykäistyä kerralla kuntoon, eikä siihen ole tarvettakaan. Jos nukkuminen on mennyt pahasti solmuun, sitä kannattaa korjailla pikku hiljaa menemällä vaikka joka ilta hieman aikaisemmin nukkumaan. Hiljaa hyvä tulee, myös uniasioissa.

Panosta kunnolliseen iltapalaan

Jos kesä on tehnyt sinusta iltavirkun, kannattaa panostaa terveelliseen iltapalaan. Ruokailu auttaa nimittäin rytmiin palaamisessa. Kun uni sitten iltapalan päälle tulee, kannattaa sille antautua suosiolla. Mene siis nukkumaan silloin, kun väsyttää, äläkä jää turhia kukkumaan.

 

 

Tuntuuko, että unessa ja palautumisessa on haasteita? Voimme selvitää huonon nukkumisen syyn unitutkimuksella.
Varaa aika ensikäynnille täältä

tai lähetä yhteydenottopyyntö, niin olemme sinuun yhteydessä:

  • Lisätietoja:

  • *= vaadittu kenttä.

HS: Uni on luonnon omaa dopingia
Suomen Olympiajoukkue hakee menestystä yhdessä Oivaunen kanssa 1

Suomen Olympiajoukkue hakee menestystä yhdessä Oivaunen kanssa

Olympiajoukkueen ja Oivaunen yhteistyö jatkuu kohti Pyeongchangin Olympialaisia 2018.

Unilääkäri, dosentti  Henri Tuomilehdon  johdolla toteutettu yhteistyö käynnistyi Rion Olympiajoukkueen kanssa. Urheilijoilta saadun positiivisen palautteen perusteella yhteistyötä kehitetään eteenpäin matkalla tulevien vuosien arvokisoihin.  Tuomilehto muistuttaa, että palautuminen on menestyksen kulmakivi ja taito, jota voi harjoitella ja oppia.

– Hyvä uni ja palautuminen mahdollistavat hyvän vireystilan jokaiseen päivään ja harjoitukseen. Yksilöllisiä eroja niin urheilijoiden kuin muidenkin ihmisten välillä on paljonkin. Hyvät nukkujat palautuvat paremmin, sanoo Tuomilehto.

– Laadukas päivä syntyy taidosta palautua ja sitä taitoa voi kehittää systemaattisella valmennuksella aivan kuten muitakin ominaisuuksia, joita urheilijoilla on. Olen kohdannut ja valmentanut yli 500 suomalaista huippu-urheilijaa. Seuraavaksi valmennettaviini kuuluu muun muassa vuoden 2018 talvikisoihin valmistautuva joukkue, Tuomilehto jatkaa.

Oivauni tarjoaa ainutlaatuisen univalmennusmetodin, joka perustuu vankkaan lääketieteelliseen näyttöön. Valmennuspalvelun avulla saadaan kartoitettua yksilön tilanne nukkumiseen ja palautumiseen liittyen. Palvelu auttaa myös tunnistamaan mahdollisia haasteita nukkumisessa ja toimii samalla systemaattisena valmennusoppaana ja seurantavälineenä matkalla kohti parempaa palautumista ja suorituskykyä.    Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja  Mika Kojonkoski  kiittelee yhteistyötä, jonka avulla nukkumisen ja palautumisen merkitystä on päästy edistämään olympiajoukkueen sisällä.

– Tavoitteena on nostaa harjoitteluprosessien laatua, jossa palautuminen on yksi tärkeimmistä asioista.  Maailman huipulle päästään kovalla, määrätietoisella ja laadukkaalla harjoittelulla. Laatua pyritään nostamaan mm yhteistyöllä huippuosaajien kanssa. Oivauni-klinikan ja olympiajoukkueen välillä on kyse juuri tästä, Kojonkoski toteaa.

http://news.cision.com/fi/suomen-olympiakomitea/r/suomen-olympiajoukkue-hakee-menestysta-yhdessa-oivaunen-kanssa,c2177257

 

Kohti parempaa palautumista – Firstbeat ja Oivauni yhteistyöhön

Firstbeat ja Oivauni Uniklinikka yhdistävät innovatiivisen, tarkasti tutkittuun tieteelliseen näyttöön perustuvan huippuosaamisensa aloittamalla ainutlaatuisen yhteistyön hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyötä on luvassa muuan muassa tutkimuksen ja webinaarin saralla.

Esimakua työn tuloksista on luvassa heti vuoden 2017 alkupuolella parempaan päivittäiseen jaksamiseen tähtäävän yhteisvalmennuskurssin muodossa. Oivauni Uniklinikka on ensimmäistä kertaa maailmassa luonut valmennusmetodin, joka perustuu vankkaan lääketieteelliseen näyttöön systemaattisesti ohjatun lääkkeettömän hoidon vaikutuksesta palautumisen parantamiseksi.

Suomalaisen unilääketieteen edelläkävijänä Oivauni Uniklinikan missiona on tehdä suomalaisten elämästä laadukkaampaa tunnistamalla ja hoitamalla unihäiriöitä. Univalmennus perustuu huippuasiantuntijan ja Oivaunen unilääkärin, dosentti Henri Tuomilehdon luomaan toimintamalliin, joka on alun perin tähdännyt huippu-urheilijoiden parempaan palautumiseen.

– Huippu-urheilijoilla valmennuksemme paransi selvästi nukkumista ja palautumista ja siitä innostuneena olemme nyt kehittäneet kaikille sopivan valmennusmallin. Jokainen meistä haluaa saavuttaa jotakin hyvällä palautumisella. Toisille se voi olla elämän paras suoritus, toisille parempi työkyky tai terveyttä ja elämänlaatua, Tuomilehto kertoo.

Yhteistyömme avulla voimme auttaa tuhansia suomalaisia nukkumaan ja palautumaan paremmin.

Oivauni Uniklinikka tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta osallistua Firstbeatin Hyvinvointianalyysiin. Firstbeat Hyvinvointianalyysi kuvaa palautumista ja auttaa tunnistamaan stressaavat tekijät työssä ja vapaa-ajalla. Hyvinvointianalyysi arvioi sekä palautumisen laatua että riittävyyttä unen aikana sekä ohjaa löytämään ratkaisun paremman jaksamisen saavuttamiseksi. Lisäksi Hyvinvointianalyysi mittaa aktiivisuustasoa ja harjoittelun tehokkuutta positiivisten terveysvaikutusten ja kunnon kohoamisen aikaansaamiseksi.

– Hyvinvointimme perustuu jaksamiseen ja hyvään palautumiseen. Laadukas päivä syntyy taidosta palautua – kyse taidosta, ei mystiikasta. Ja mikä hienointa, tätä taitoa voidaan parantaa ja kehittää. Se oikea palautuminen tapahtuu nimittäin säännönmukaisella, hyvällä nukkumisella. Uni on palautumisen tärkein lähde ja siksi unen laadun parantaminen on iso mahdollisuus ja voimavaran lähde, Tuomilehto kertoo.

Juho Tuppurainen Firstbeatilta on samaa mieltä:

– On hienoa päästä tekemään yhteistyötä unen rautaisen ammattilaisen, Henri Tuomilehdon ja Oivauni Uniklinikan kanssa. Yhteistyömme avulla voimme auttaa tuhansia suomalaisia nukkumaan ja palautumaan paremmin sekä tunnistamaan omaan palautumiseen ja nukkumiseen vaikuttavia tekijöitä, hän toteaa.